Yhtiön vahvistetut tappiot ja omistuksen vaihtuminen

Normaalisti osakeyhtiön verotuksessa vahvistetut tappiot vähennetään 10 seuraavan verovuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy.

Suunniteltaessa yritysjärjestelyä tai muuta omistajanvaihdosta, on tärkeää huomioida, mitä yhtiön vahvistetuille tappioille saattaa tapahtua. Laissa lausuttu pääsääntö on se, että  merkittävä omistajanvaihdos voi estää tappioiden vähentämisen.

Tuloverolain (TVL) 122 §:n mukaisesti yhteisön ja elinkeinoyhtymän tappiota ei vähennetä, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puolet sen osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa tai yli puolet sen jäsenistä vaihtunut. Jos tappiota tuottaneen yrityksen osakkeista tai osuuksista vähintään 20 prosenttia omistavassa yhteisössä tai yhtymässä on tapahtunut vastaava omistajanvaihdos, viimeksi mainitun yhteisön tai yhtymän omistamien osakkeiden tai osuuksien katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Kyseisen säännöksen tarkoituksena on estää tappioiden käyttäminen kaupankäyntivälineenä ja samalla estää epäterveiden veroetujen tavoittelua.

Omistajanvaihdos katsotaan TVL 122 §:n mukaisessa harkinnassa tapahtuvan omistusoikeuden siirtohetkellä.

Poikkeusluvan hakeminen

Vaikka yhtiössä olisi tapahtunut TVL:n 122 §:n  tarkoittama omistajanvaihdos, voi yhtiö kuitenkin hakea Verohallinnolta poikkeuslupaa tappioiden vähentämiseksi. Verohallinto voi erityisistä syistä, milloin se on yhteisön tai yhtymän toiminnan jatkumisen kannalta tarpeen,  hakemuksesta myöntää oikeuden tappioiden vähentämiseen. Poikkeuslupamenettelyssä Verohallinto tutkii, onko luvan myöntämisellä olemassa lainsäädännössä tarkoitetut erityiset syyt. Erityisiä syitä katsotaan olemassa esimerkiksi silloin, kun omistajanvaihdos on tapahtunut liiketaloudellisista tai niihin rinnastettavissa olevista syistä. Poikkeuslupa onkin usein myönnetty esimerkiksi sukupolvenvaihdosluovutuksille.

Verohallinnon asiassa antama ratkaisu perustuu aina kokonaisharkintaan.  Hakemuksessa onkin tarkoin kiinnitettävä huomiota siihen, että pystytään osoittamaan poikkeuslupaa koskevien edellytysten olemassaolo ja täyttyminen. Hakemus tehdään kirjallisesti ja sen tekee tappiot vähentävä yhteisö tai yhtymä. Hakemus voidaan tehdä joko ennen omistajanvaihdosta tai sen jälkeen.

Poikkeuslupapäätökseen voidaan tarvittaessa muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta kirjallisella oikaisuvaatimuksella.

Avustamme tarvittaessa sekä poikkeuslupahakemuksessa että muutoksenhaussa.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48572/vahvistettu_tappio_ja_omistajanvaihdo2/

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/tuloverotus/osakeyhtio-ja-osuuskunta/

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Virtuaalivaluuttojen verotuksesta

Virtuaalivaluutat ovat viime vuosina saavuttaneet myös suuren kansanosan tietoisuuden.  Tunnetuin näistä valuutoista on bitcoin. Määritelmällisesti puhutaan kryptografiaan perustuvasta digitaalisesta virtuaalivaluutasta.  Yleisin virtuaalivaluuttojen hankintatapa on ns. louhimalla, jolloin tietokoneen laskentatehoa käytetään valuuttasiirtojen käsittelyyn ja verkon toiminnan turvaamiseen.   Toiminnan alkuvaiheessa virtuaalirahan louhinta tapahtui tavallisilla pöytäkoneilla, mutta sittemmin on kehitetty myös erikoistuneita louhintalaitteita.

Virtuaalivaluuttojen laillinen ja verotuksellinen asema on ollut pitkään epäselvä. Verohallinto on antanut 29.5.2018 uuden täydentävän virtuaalivaluuttojen verotusta koskevan ohjeistuksen.

Verohallinnon kannanoton mukaan virtuaalivaluutta ei  nimestään huolimatta ole ns. oikea ja virallinen valuutta. Virtuaalivaluuttaa ei näin ollen rinnasteta verotuksessa virallisiin valuuttoihin tai arvopapereihin. Verohallinto katsoo, että tuloverotuksessa virtuaalivaluuttaa pidetään sen ominaispiirteiden vuoksi käyttäjien välisenä sopimuksena.  Verottajan omaksumasta tulkintakäytännöstä johtuen esimerkiksi kaupoista johtuvien tappioiden vähentäminen on rajattua, eikä hankintameno-olettama voida käyttää. Virtuaalivaluuttojen verotuksellisessa asemassa on myös eroavaisuuksia Tuloverolain (TVL) ja Elinkeinoverolain (EVL) puolella.

Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutan käyttö missä tahansa tilanteissa realisoi sen arvonnousun verotuksen. Verohallinnon mukaan näitä tapahtuu esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  1. a) virtuaalivaluutta vaihdetaan mihin tahansa viralliseen valuuttaan. Merkitystä ei ole sillä, jätetäänkö varat esimerkiksi välittäjän hallinnoimalle tilille vai siirretäänkö ne verovelvollisen tilille.
  2. b) virtuaalivaluutasta luovutaan siirtämällä se toiselle osapuolelle hankkimalla joitakin hyödykkeitä tai palveluita.
  3. c) virtuaalivaluutta vaihdetaan toiseen virtuaalivaluuttaan.

Tuloverotuksessa virtuaalivaluuttojen realisoitunutta arvonnousua verotetaan TVL 32 §:n mukaisena pääomatulona. Tuloverolain 110 §:n mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan.

Myös yritysverotuksen puolella realisoitunut arvonnousu on yritykselle veronalaista tuloa. Samoin yhtiön maksamat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia. Virtuaalivaluutan arvonlaskujen ja menetysten vähennyskelpoisuutta arvioidaan samoin kuin saamisten arvonalenemisia. Näin ollen elinkeinoverolain 7 §:n mukaisesti vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.  Jos yritys harjoittaa virtuaalivaluutan louhintaa, on louhinnasta vastineeksi saatu virtuaalivaluutta elinkeinoverolain 19 §:n mukaisesti sen tilikauden tuloa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuna. Jotta yhtiö voi käsitellä virtuaalivaluuttaan kirjanpidossaan on, valuutan hankintameno määritettävä verotusta varten euromääräiseen arvoonsa. Kirjanpitolautakunnan lausunnon (numero 1895) mukaan vertaisvaluuttaa vastaanotettaessa näiden välineiden arvo muunnetaan Suomen rahaksi maksupäivän kurssiin niiden kirjanpitoon merkitsemistä varten, jos se on saatavilla; muussa tapauksessa osapuolten sopimaan arvoon.

Kun tulo realisoituu verotettavaksi, on henkilön itse ilmoitettava saamansa tulo verohallinnolle.

Virtuaalivaluuttojen verotuskäytännön selkeyttäminen vaatii lähivuosina ylempien oikeusasteiden kannanottoja.

Helsingin hallinto-oikeus katsoi 6.7.2018 antamassaan ratkaisussa 18/0426/3 Verohallinnon kannanotosta poiketen, että vastikkeellisesti hankittua virtuaalivaluuttaa toisen virtuaalivaluutan hankkimiseen, käytetyn virtuaalivaluutan arvonnousu on pääomatuloa, johon sovelletaan luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä. Edelleen hallinto-oikeus katsoi, että vaikka virtuaalivaluutalla ei ole lainsäädäntöön perustuvaa virallista asemaa, on sitä kuitenkin pidettävä omaisuutena, jolla on erilaisten aineettomien oikeuksien tavoin lähtökohtaisesti varallisuusarvoa ja jonka omistusoikeus on mahdollista luovuttaa.

Jotta näitä kannanottoja saataisiin, kannattaa harkita oikaisuvaatimusta, joka voidaan tarvittaessa tehdä myös menneiltä verovuosilta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kryptovaluutta

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48411/virtuaalivaluuttojen-verotus/

Helsingin HAO 6.7.2018 18/0426/3

 

Aiheesta on tulossa WinLaw- koulutus syksymmällä, pysythän kuulolla!

 

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753