Ennakkoratkaisu tuo varmuutta verotukseesi

Verotuskäytäntö ja verolakien tulkinnat ovat tunnetusti nopeasti muuttuvia ja epäselviä, eikä vastauksia moninaisiin kysymyksiin ole useinkaan luettavissa suoraan lainsäädännöstä tai oikeuskäytännöstä.

Harkittaessa merkittävän yritysjärjestelyn, esimerkiksi yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksen toteuttamista, olisi luonnollisesti hyvä, jos tulkintaepävarmuudet saataisiin minimoitua tai kokonaan poistettua.  Mitä vähemmän epävarmuustekijöitä on, sitä tehokkaammin suunnitellun järjestelyjen läpivienti voidaan toteuttaa.

Ensimmäinen ajatus on  varmasti soittaa Verohallintoon ja kysyä neuvoa käsillä olevaan asiaan. Ongelmana on kuitenkin se, etteivät Verohallinnon puhelimitse antamat neuvot pääsääntöisesti saavuta sitovuutta.

Varmuutta voidaan saavuttaa Verohallinnolta haettavalla ennakkoratkaisulla. Ennakkoratkaisuhakemus on vapaamuotoinen, mutta se on kuitenkin tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava.  Ajatuksena on se, että Verohallinto voi antaa verovelvollisen kirjallisesta hakemuksesta ennakkoratkaisun yksilöityyn verotusta koskevaan kysymykseen.  Esitettävän ennakkoratkaisukysymys on näin ollen selkeästi yksilöitävä ja lisäksi on kuvattava tilanne, johon toivotaan Verohallinnon ennakollista kannanottoa. Pelkästään yleisluonteisiin tai teoreettisiin kysymyksiin ennakkoratkaisua ei anneta. Esimerkiksi kysymys siitä, aiheutuuko suunnitellusta toimenpiteestä veroseuraamuksia, ei ole riittävällä tavalla yksilöity.

Kysymyksen lisäksi hakijan on esitettävä tarvittava selvitys ja tarvittavat liitteet.  Tarvittavan selvityksen määrä liittyy hakemuksen kohteena olevan asian luonteesta. Hakijan vastuulla on kuitenkin riittävän hakemusta tukevan selvityksen hankkiminen. Jos kyseessä on puhdas juridinen tulkintakysymys, riittää yleensä vain tapauksen tosiseikkojen kuvaaminen.  Arvostus ym. kysymyksissä sen sijaan saatetaan tarvita laajempaa näyttöä ja kolmannen osapuolen antamia selvityksiä. Elinkeinotoimintaa koskevassa asiassa tulee kuvata lyhyesti myös hakijan liiketoiminta.  Jos suunnitteilla on laajempi kokonaisjärjestely, on hakemuksessa tärkeää kuvata jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi se mitä on vielä suunnitteilla.  Tämä siksi, että Verohallinto arvioi ennakkoratkaisussa esitettyä toimenpidettä osana laajempaa kokonaisjärjestelyä.   Näin  yhtä vastausta siihen mitä selvitystä ennakkoratkaisuhakemuksen oheen tarvitaan, on mahdotonta antaa. Hakemusta voidaan kuitenkin täydentää käsittelyn kuluessa.

Verohallinnon on hakijan vaatimuksesta noudatettava tehtyä lainvoimaista ennakkoratkaisua. Jos ennakkoratkaisu on hakijan kannalta negatiivinen, voi siihen myös hakea muutosta hallinto-oikeudelta.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47819/ennakkoratkaisuhakemuksen-tekeminen-ja-siihen-annettava-paatos/

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Jakautuminen osana sukupolvenvaihdosta

Elinkeinoelämän keskusliiton 06/2018 julkaiseman tutkimuksen ”Omistajanvaihdosten tilannekuva työnantajayrityksissä” mukaan viidennes työnantajayrityksistä on omistajanvaihdoksen edessä. EK:n mukaan tämä tarkoittaa noin 16 000 yritystä ja 80 000 työpaikkaa.

Viime vuosina yhä useampi yrittäjä onkin herännyt siihen, että olisi tarpeen löytää omalle  vuosikymmenien kuluessa rakennetulle yritystoiminnalleen motivoinut ja sitoutunut jatkaja. Samalla on ehkä yllätytty siitä, että jatkajan löytäminen onkin osoittautunut yllättävän vaikeaksi.  Sukulaislapsilla ei ole halua tahi osaamista, eivätkä ulkopuolisetkaan toimijat ole osoittanut kiinnostustaan tarjolla olevaa yritystoimintaa kohtaan.   Tällöin on mietittävä, miten yhtiöstä saataisiin rakennettua ulkopuolisten kiinnostuksen herättävä ja myyntikuntoinen toimiva kokonaisuus.

Yksi tärkeimmistä asioista on yhtiön hinnoittelun taso, joka on usein omistajan mielessä merkittävästi ostajien käsitystä suurempi. Yhtiöön on myös vuosikymmenien aikana saattanut ”kertyä” paljon ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta, joka nostaa kauppahinnan tasoa. Yksi harkinnanvarainen keino selkeyttää yhtiön rakennetta ja keventää tasetta on Osakeyhtiölaissa säädetty jakautuminen. Jakautuminen on käyttökelpoinen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa.

Juridisesti jakautumisella tarkoitetaan prosessia, jossa jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kokonaan tai osittain yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle ja jakautuvan yhtiön omistajat saavat jakautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita, rahaa, omaisuutta tai muita sitoumuksia. Jakautumisen vastaanottava yhtiö voi olla uusi tai jakautumisen yhteydessä perustettava yhtiö. Osakeyhtiölain mukaan jakautuminen voi tapahtua siten, että:

1) jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu (kokonaisjakautuminen); taikka

2) osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle (osittaisjakautuminen).

Jakautumisella toimivaan yhtiöön tarkoitetaan jakautumista, jossa vastaanottava yhtiö on perustettu ennen jakautumisen täytäntöönpanoa, ja jakautumisella perustettavaan yhtiöön jakautumista, jossa vastaanottava yhtiö perustetaan jakautumisen yhteydessä. Jakautuminen voi tapahtua samalla sekä toimivaan että perustettavaan yhtiöön.

Jakautuminen tarjoaa laajat mahdollisuudet yritysrakenteen muokkaamiseen ja liiketoimintojen siirtämiseen eri yhtiöihin. Jakautumisella mahdollistaa esimerkiksi liiketoiminnan ja kiinteistöomaisuuden eriyttämisen toisistaan eri yhtiöihin.  Usein pelkkä liiketoiminta on helpompi myydä erikseen. Lisäksi kiinteistöomistuksen eriyttäminen mahdollistaa sen, että saadaan vuokratuloja liiketoiminnan myynnin jälkeen.  Samalla se keventää yhtiön tasetta ja vaikuttaa näin myös osakkeen hinnanmääritykseen.

Jakautuminen voi olla myös verotuksellisesti tehokas tapa yritysrakenteen muokkaamiseen.  Oikein toteutettaessa se on veroneutraali. Osakeyhtiön jakaminen ei ole tuloverolaissa tarkoitettu luovutus eikä se näin ollen katkaise osakkeiden omistusaikaa.

Avustamme mielemme jakautumisen suunnittelussa ja arvioimme olisiko se sopiva myös sinun yrityksellesi.

https://ek.fi/wp-content/uploads/Omistajanvaihdosten-tilannekuva-tyonantajayrityksissa.pdf

 

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Yhtiön omien osakkeiden hankkiminen

Osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n mukaan yhtiön varoja voidaan jakaa seuraavilla tavoilla: 1) voitonjakona ja varojen jakamisena vapaan oman pääoman rahastosta 2) osakepääoman alentamisena 3) omien osakkeiden hankkimisena ja lunastamisena 4) yhtiön purkamisena ja rekisteristä poistamisena.

Hankinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiö vapaaehtoisuuteen perustuen hankkii osakkeenomistajansa osakkeita. Yleensä hankinnan taustalla on osakkeenomistajan aloite.  Päätös asiasta on kuitenkin yhtiöllä.

Sääntelypohjan omien osakkeiden hankinnalle muodostaa osakeyhtiölain 15-luku.  Samassa luvussa säädetään myös osakkeiden lunastamisesta, jolloin osakkeenomistajan velvollisuutena on luovuttaa omistuksessaan olevat osakkeet. Tämä kirjoitelma käsittelee kuitenkin vain osakkeiden vapaaehtoista hankintaa.

Osakkeiden hankinta voi ajankohtaistua esimerkiksi sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa. Se tarjoaa mahdollisuuden sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen niin, ettei hankintaan ole tarpeen käyttää yritystoiminnan jatkajan varallisuutta, vaan hankinta voidaan toteuttaa yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Osakkeiden hankinta ei kuitenkaan saa aiheuttaa yhtiön maksukyvyttömyyttä.

Päätös osakkeiden hankinnasta tehdään yhtiökokouksessa. Jos osakkeita hankintaan vaan tietyiltä osakkailta, kyseessä on ns. suunnattu hankinta, johon tarvitaan määräenemmistö, eli 2/ 3 annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Lisäksi hankinnalle on oltava yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Tämä siksi, että suunnattu hankinta aiheuttaa epäsuhtaisuutta osakkeenomistajien kesken.  Jos päätös hankinnasta tehdään kaikkien osakkeenomistajien yksimielisellä päätöksellä,  ei suunnatulta hankinnalta edellytetä painavaa taloudellista syytä.

Veroriskien ja veroseuraamusten minimoiseksi hankinnassa olisi hyvä käyttää ns. käypää hintaa. Alihinta saattaa johtaa lahjaverotukseen.  Jos yhtiö maksaa osakkeista käypää arvoa korkeamman hinnan, on riskinä että käyvän arvon ylittävä määrä verotetaan ns. peiteltynä osingonjakona. Tämä johtuu sitä, että osakkeiden hankkiminen on tapa jakaa yhtiön varoja, jolloin sovellettavaksi voivat tulla myös peiteltyä osinkoa koskevat säännökset. Osakkeista maksetusta määrästä riippumatta yhtiön varojen jakaminen osakkaille osakkeita lunastamalla tai hankkimalla voidaan katsoa kokonaan peitellyksi osingoksi VML 29 §:n 2 momentin nojalla, jos on ilmeistä, että varojen jakaminen on tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi. Yleinen tulkintalinja on kuitenkin ollut se, että osakkeiden hankinnan tapahtuessa sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi, ei peiteltyä osinkoa yleensä katsota syntyvän.  Asia on kuitenkin hyvä tiedostaa, sekä tarvittaessa varmistaa asia verohallinnolta saatavalla sitovalla ennakkoratkaisulla.

Omien osakkeiden hankinta on verotuksellisesti normaalin luovutusvoittoverotuksen piirissä. Näin ollen osakkeiden hankintahinnasta voidaan vähentää todellinen hankintameno tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. hankintameno-olettamaa. Koska luovutuksensaajana on osakeyhtiö, ei luovutukseen  voida soveltaa TVL 48 §:n 1 momentin 3 kohdassa määriteltyä luovutusvoittoverohuojennusta.  Hankinnasta suoritetaan myös varainsiirtoveroa, mutta verovelvollinen on yhtiö.

Yhtiön voi säilyttää hankkimansa osakkeet, luovuttaa ne tai tehdä päätöksen hankittujen osakkeiden mitätöinnistä. Yhtiön halussa olevat omat osakkeet eivät tuota normaaleja osakeoikeuksia. Näille osakkeille ei jaeta osinkoa,  eikä niillä saa äänestää yhtiökokouksessa.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60519/osakeyhtion-sukupolvenvaihdos-verotuksessa/

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Yritystoiminnan sukupolvenvaihdos on tullut ajankohtaisemmaksi yhä useammassa pk-yrityksessä

Ennakointi auttaa

Oletko miettinyt, kuka tai ketkä yritystoimintaasi jatkavat poismenosi jälkeen?

Sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan perheyrityksen omistuksen vaihtumista suoraan perhepiirissä tai lähisukulaisten kesken. Yhä useammin vaihtoehtona on kuitenkin myös yrityksen myynti ulkopuoliselle ostajalle. Kun sukupolvenvaihdosta lähdetään miettimään, on tärkeää tiedostaa, että verolainsäädäntö tarjoaa huojennussäännöksiä, joita sovelletaan luovutettaessa yritys tai sen osa yritystoimintaa jatkavalle henkilölle.

Yritystoiminnasta luopuvalle henkilölle vastuun siirtäminen on usein vaikeaa, eikä ehkä koskaan tunnu ajankohtaiselta, sillä onhan kyseessä omasta elämäntyöstä luopuminen. On kuitenkin hyvä muistaa, että mitä aikaisemmassa vaiheessa suunnitelmat lyödään lukkoon, on harkittavissa sitä useampia erilaisia verotuksellisia mahdollisuuksia sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen.  Jos suunnittelu aloitetaan vasta kuolinvuoteella, ovat vaihtoehdot tällöin rajattuja, joten on järkevää olla liikkeellä hyvissä ajoin.  Paras aloitushetki on usein silloin, kun yritystoiminnasta luopuja on vielä aktiivisesti mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa.

Sukupolvenvaihdokseen liittyvien verotustekijöiden selvittäminen on luonnollisesti tärkeää, koska veroseuraamukset voivat kohdistua yrityksestä luopuvan ja luovutuksensaajan lisäksi myös luovutuksen kohteena olevaan yhtiöön. Toimintamallin valinta riippuu yritystoiminnasta luonteesta ja luopujan omista tavoitteista ja toivomuksista, mitkä on selvitettävä ennen käytännön toimenpiteisiin ryhtymistä. Usein on harkittava esimerkiksi se, kuinka luopujan elanto voidaan turvata.  Tärkeä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä mietittävä asia on myös luovutettavan yhtiön arvonmääritys, joka on yksi keskeisimpiä asioita sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa. Myös rahoitusjärjestelyiden suunnittelulle on usein varattava oma aikansa.

Näin ollen toteutukselle ei yhtä yleispätevää mallia, vaan kyseeseen tulee aina tapauskohtainen harkinta.

Monet toteutustavat

Käytännössä sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen on useita tapoja ja niiden yhdistelmiä, joiden kaikkien kohdalla on harkittava sekä yhtiöoikeudellisia että verotuksellisia näkökohtia. Seuraavat ovat yleisimpiä keinoja toteuttaa sukupolvenvaihdos:

  1. Osake- tai liiketoimintakauppa
  2. Lahja tai lahjanluonteinen kauppa
  3. Omien osakkeiden hankkiminen
  4. Liiketoimintojen eriyttäminen jakautumisella

Kun tavoitteet ovat selvillä ja siirrytään hyvin suunnitellun sukupolvenvaihdoksen toteutukseen, on tärkeää huomioida verolainsäädäntömme tarjoamat mahdollisuudet, joiden avulla haluttuun lopputulokseen on mahdollista päästä merkittävästi kevyemmällä verorasituksella, kun hyödynnetään perintö- ja lahjaverotuksen tarjoamia huojennusvaihtoehtoja. Huojennuksia hyödyntämällä voidaan merkittävästi pienentää sekä myyjän että jatkajan verorasitusta. Näitä huojennuskeinoja tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava se, että huojennukset vaativat niihin vetoavalta usein aktiivisia toimenpiteitä ja nimenomaista vetoamista siihen, että huojennusta halutaan sovellettavaksi käsillä olevaan tapaukseen. Tärkeää on havainnoida myös se, että useissa tapauksissa huojennusten saaminen edellyttää, että yritystoimintaa todellisuudessa myös jatketaan.

Monista toteutustavoista ja niiden yhdistelmistä voidaan valita juuri sinun yrityksellesi sopiva toimintavaihtoehto.  Vaiheittaisesti toteutetulla ja hyvin mietityllä sukupolvenvaihdoksella päästään parhaaseen lopputulokseen.

Prosessin läpivienti on usein raskas niin henkisesti kuin verotuksellisestikin. Asiantuntijan käyttäminen jo suunnittelun alkuvaiheessa mahdollista onnistuneen ja verotehokkaan sukupolvenvaihdoksen. Ota siis rohkeasti yhteyttä!

Tutustu sukupolvenvaihdos riskianalyysiimme materiaalipankissamme!

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

 

🔜 Aiheesta tulossa myös webinaari lähiaikoina, pysythän kuulolla!