Jakautuminen osana sukupolvenvaihdosta

Elinkeinoelämän keskusliiton 06/2018 julkaiseman tutkimuksen ”Omistajanvaihdosten tilannekuva työnantajayrityksissä” mukaan viidennes työnantajayrityksistä on omistajanvaihdoksen edessä. EK:n mukaan tämä tarkoittaa noin 16 000 yritystä ja 80 000 työpaikkaa.

Viime vuosina yhä useampi yrittäjä onkin herännyt siihen, että olisi tarpeen löytää omalle  vuosikymmenien kuluessa rakennetulle yritystoiminnalleen motivoinut ja sitoutunut jatkaja. Samalla on ehkä yllätytty siitä, että jatkajan löytäminen onkin osoittautunut yllättävän vaikeaksi.  Sukulaislapsilla ei ole halua tahi osaamista, eivätkä ulkopuolisetkaan toimijat ole osoittanut kiinnostustaan tarjolla olevaa yritystoimintaa kohtaan.   Tällöin on mietittävä, miten yhtiöstä saataisiin rakennettua ulkopuolisten kiinnostuksen herättävä ja myyntikuntoinen toimiva kokonaisuus.

Yksi tärkeimmistä asioista on yhtiön hinnoittelun taso, joka on usein omistajan mielessä merkittävästi ostajien käsitystä suurempi. Yhtiöön on myös vuosikymmenien aikana saattanut ”kertyä” paljon ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta, joka nostaa kauppahinnan tasoa. Yksi harkinnanvarainen keino selkeyttää yhtiön rakennetta ja keventää tasetta on Osakeyhtiölaissa säädetty jakautuminen. Jakautuminen on käyttökelpoinen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa.

Juridisesti jakautumisella tarkoitetaan prosessia, jossa jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kokonaan tai osittain yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle ja jakautuvan yhtiön omistajat saavat jakautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita, rahaa, omaisuutta tai muita sitoumuksia. Jakautumisen vastaanottava yhtiö voi olla uusi tai jakautumisen yhteydessä perustettava yhtiö. Osakeyhtiölain mukaan jakautuminen voi tapahtua siten, että:

1) jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu (kokonaisjakautuminen); taikka

2) osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle (osittaisjakautuminen).

Jakautumisella toimivaan yhtiöön tarkoitetaan jakautumista, jossa vastaanottava yhtiö on perustettu ennen jakautumisen täytäntöönpanoa, ja jakautumisella perustettavaan yhtiöön jakautumista, jossa vastaanottava yhtiö perustetaan jakautumisen yhteydessä. Jakautuminen voi tapahtua samalla sekä toimivaan että perustettavaan yhtiöön.

Jakautuminen tarjoaa laajat mahdollisuudet yritysrakenteen muokkaamiseen ja liiketoimintojen siirtämiseen eri yhtiöihin. Jakautumisella mahdollistaa esimerkiksi liiketoiminnan ja kiinteistöomaisuuden eriyttämisen toisistaan eri yhtiöihin.  Usein pelkkä liiketoiminta on helpompi myydä erikseen. Lisäksi kiinteistöomistuksen eriyttäminen mahdollistaa sen, että saadaan vuokratuloja liiketoiminnan myynnin jälkeen.  Samalla se keventää yhtiön tasetta ja vaikuttaa näin myös osakkeen hinnanmääritykseen.

Jakautuminen voi olla myös verotuksellisesti tehokas tapa yritysrakenteen muokkaamiseen.  Oikein toteutettaessa se on veroneutraali. Osakeyhtiön jakaminen ei ole tuloverolaissa tarkoitettu luovutus eikä se näin ollen katkaise osakkeiden omistusaikaa.

Avustamme mielemme jakautumisen suunnittelussa ja arvioimme olisiko se sopiva myös sinun yrityksellesi.

https://ek.fi/wp-content/uploads/Omistajanvaihdosten-tilannekuva-tyonantajayrityksissa.pdf

 

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

SVOP rahaston palautusten verokohtelusta

Vuonna 2006 tapahtuneen osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä lisättiin lakiin myös säännökset sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP). Osakeyhtiölain mukaan yhtiön pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottua pääomaa on esimerkiksi osakeyhtiön osakepääoma. SVOP-rahasto taasen kuuluu yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiöllä voi tämän lisäksi olla muita, esimerkiksi yhtiökokouksen päätöksellä perustettuja rahastoja.

SVOP-rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen.

Verotuksellisesti asiaa pyrittiin selkeyttämään vuoden 2014 alussa voimaan tulleilla lakimuutoksilla, jolloin verolainsäädäntöä täydennettiin SVOP-rahastoa koskevilta osiltaan. Tätä ennen verolainsäädännössä ei ollut säännöksiä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvan rahaston varojenjaon käsittelyssä verotuksessa, vaan verotus perustui verohallinnon ohjeistukseen ja käytänteisiin.

Varojen jakaminen SVOP-rahastosta verotetaan nykyisin pääsäännön mukaan osinkona.

Pääsäännöstä poiketen varojenjako SVOP-rahastosta voidaan kuitenkin pitää veronalaisena luovutuksena, jos laissa tarkemmin säädetyt edellytykset täyttyvät. Tuloverolain 45 § a §:n ja elinkeinoverolain  6 c §:n 1 momentin mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään poikkeuksellisesti veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos 1) pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta ja 2) verovelvollinen esittää tässä pykälässä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen.

Varojenjakaminen SVOP-rahastosta on pääsäännöstä poikkeavilta osiltaan vielä osin tulkinnanvarainen ja muotoutuu oikeuskäytännön lisääntyessä. Tulkinnallista varmuutta voidaan hakea Verohallinnon ennakkoratkaisulla.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60520/vapaan-oman-p%C3%A4%C3%A4oman-rahaston-varojenjako-verotuksessa/

 

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Yhtiöjärjestyksen suostumuslausekkeesta

Suomen osakeyhtiölain lähtökohtana on osakkeiden vapaa luovutettavuus ja hankinta.  Tästä voidaan kuitenkin poiketa yhtiöjärjestykseen otettavilla määräyksillä, joita ovat lunastus- ja suostumuslauseke. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus.
Tässäkin tilanteessa osake voidaan luovuttaa vapaasti, mutta uusi osakkeenomistaja tarvitsee yhtiön suostumuksen saavuttaakseen täydet osakeoikeudet. Luovutuksen jälkeen ja ennen suostumuksen saamista uusi osakkeenomistaja on ns. välitilassa, jonka aikana luovutuksensaajaa ei merkitä osakkeenomistajaksi- tai osakasluetteloon. Ilman suostumusta osakkeenomistajalla ei ole muita osakeoikeuksia kuin oikeus suoritukseen yhtiön varoja jaettaessa sekä etuoikeus osakeannissa Osakkeenomistaja ei voi näin ollen esimerkiksi osallistua päätöksentekoon yhtiökokouksessa.

Suostumuslauseke voidaan muotoilla varsin vapaasti. Se voi esimerkiksi koskea vain tiettyjä saantotapoja. Jos yhtiöllä on osakekirjat, on niihin otettava maininta yhtiöjärjestyksessä olevasta suostumuslausekkeesta.

Suostumusta haetaan yhtiön hallitukselta, jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Jos suostumusta koskevasta ratkaisusta ei ole kirjallisesti ilmoitettu hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta yhtiölle tai yhtiöjärjestyksessä määrätyssä lyhyemmässä ajassa, suostumus katsotaan annetuksi. Suostumuksen antamatta jättäminen ei tee saannosta pätemätöntä. Jos suostumus evätään, voi uusi osakkeenomistaja luovuttaa osakkeet edelleen. Vaihtoehtona on myös jäädä osakkeenomistajaksi ja käyttää yllä mainittuja rajoitettua osakesoikeuksia.

Suostumuslauseke on varsin harvinainen, mutta se on harkinnan arvoinen erityisesti pienissä osakeyhtiöissä, joissa halutaan rajoittaa omistuksen siirtymistä ja epätoivottujen henkilöiden pääsyä yhtiöön.  Lisäksi on hyvä laatia osakassasopimus, joka täydentää yhtiöjärjestykseen otettavia määräyksiä.

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Yhtiön omien osakkeiden hankkiminen

Osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n mukaan yhtiön varoja voidaan jakaa seuraavilla tavoilla: 1) voitonjakona ja varojen jakamisena vapaan oman pääoman rahastosta 2) osakepääoman alentamisena 3) omien osakkeiden hankkimisena ja lunastamisena 4) yhtiön purkamisena ja rekisteristä poistamisena.

Hankinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiö vapaaehtoisuuteen perustuen hankkii osakkeenomistajansa osakkeita. Yleensä hankinnan taustalla on osakkeenomistajan aloite.  Päätös asiasta on kuitenkin yhtiöllä.

Sääntelypohjan omien osakkeiden hankinnalle muodostaa osakeyhtiölain 15-luku.  Samassa luvussa säädetään myös osakkeiden lunastamisesta, jolloin osakkeenomistajan velvollisuutena on luovuttaa omistuksessaan olevat osakkeet. Tämä kirjoitelma käsittelee kuitenkin vain osakkeiden vapaaehtoista hankintaa.

Osakkeiden hankinta voi ajankohtaistua esimerkiksi sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa. Se tarjoaa mahdollisuuden sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen niin, ettei hankintaan ole tarpeen käyttää yritystoiminnan jatkajan varallisuutta, vaan hankinta voidaan toteuttaa yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Osakkeiden hankinta ei kuitenkaan saa aiheuttaa yhtiön maksukyvyttömyyttä.

Päätös osakkeiden hankinnasta tehdään yhtiökokouksessa. Jos osakkeita hankintaan vaan tietyiltä osakkailta, kyseessä on ns. suunnattu hankinta, johon tarvitaan määräenemmistö, eli 2/ 3 annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Lisäksi hankinnalle on oltava yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Tämä siksi, että suunnattu hankinta aiheuttaa epäsuhtaisuutta osakkeenomistajien kesken.  Jos päätös hankinnasta tehdään kaikkien osakkeenomistajien yksimielisellä päätöksellä,  ei suunnatulta hankinnalta edellytetä painavaa taloudellista syytä.

Veroriskien ja veroseuraamusten minimoiseksi hankinnassa olisi hyvä käyttää ns. käypää hintaa. Alihinta saattaa johtaa lahjaverotukseen.  Jos yhtiö maksaa osakkeista käypää arvoa korkeamman hinnan, on riskinä että käyvän arvon ylittävä määrä verotetaan ns. peiteltynä osingonjakona. Tämä johtuu sitä, että osakkeiden hankkiminen on tapa jakaa yhtiön varoja, jolloin sovellettavaksi voivat tulla myös peiteltyä osinkoa koskevat säännökset. Osakkeista maksetusta määrästä riippumatta yhtiön varojen jakaminen osakkaille osakkeita lunastamalla tai hankkimalla voidaan katsoa kokonaan peitellyksi osingoksi VML 29 §:n 2 momentin nojalla, jos on ilmeistä, että varojen jakaminen on tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi. Yleinen tulkintalinja on kuitenkin ollut se, että osakkeiden hankinnan tapahtuessa sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi, ei peiteltyä osinkoa yleensä katsota syntyvän.  Asia on kuitenkin hyvä tiedostaa, sekä tarvittaessa varmistaa asia verohallinnolta saatavalla sitovalla ennakkoratkaisulla.

Omien osakkeiden hankinta on verotuksellisesti normaalin luovutusvoittoverotuksen piirissä. Näin ollen osakkeiden hankintahinnasta voidaan vähentää todellinen hankintameno tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. hankintameno-olettamaa. Koska luovutuksensaajana on osakeyhtiö, ei luovutukseen  voida soveltaa TVL 48 §:n 1 momentin 3 kohdassa määriteltyä luovutusvoittoverohuojennusta.  Hankinnasta suoritetaan myös varainsiirtoveroa, mutta verovelvollinen on yhtiö.

Yhtiön voi säilyttää hankkimansa osakkeet, luovuttaa ne tai tehdä päätöksen hankittujen osakkeiden mitätöinnistä. Yhtiön halussa olevat omat osakkeet eivät tuota normaaleja osakeoikeuksia. Näille osakkeille ei jaeta osinkoa,  eikä niillä saa äänestää yhtiökokouksessa.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60519/osakeyhtion-sukupolvenvaihdos-verotuksessa/

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753