Patentin laajuus ja voimassaoloaika

Patenttilain mukaan patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan apuna käyttää ns. selitystä.
Myönnetty patentti voidaan pitää voimassa, kunnes 20 vuotta on kulunut patenttihakemuksen tekemispäivästä.

Patentista on suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta maksuvuodelta, joka alkaa patentin myöntämisen jälkeen. Jos patentti on myönnetty ennen kuin patenttihakemuksesta maksettavat vuosimaksut ovat alkaneet erääntyä, patentinhaltijan on kuitenkin patentin vuosimaksun erääntyessä ensimmäisen kerran maksettavaksi suoritettava vuosimaksut myös niiltä maksuvuosilta, jotka ovat alkaneet ennen patentin myöntämistä.

Jos patentinhaltija on antanut toiselle oikeuden ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä ns. käyttöluvalla, tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, mikäli siitä on sovittu.

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

Kansallinen patenttihakemus

Patenttilain mukaan patenttihakemus tehdään kirjallisesti patenttiviranomaiselle. Patenttiviranomainen pitää päiväkirjaa saapuneista patenttihakemuksista. Patenttiviranomaisella tarkoitetaan Suomen patenttiviranomaista, eli Patentti- ja rekisterihallitusta.

Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata, eli ns. patenttivaatimus. Se, että keksintö tarkoittaa kemiallista yhdistettä, ei edellytä tietyn käytön ilmoittamista patenttivaatimuksessa. Selityksen tulee joka tapauksessa olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Hakemuksessa tulee lisäksi olla selityksen ja patenttivaatimusten tiivistelmä, joka on tarkoitettu tekniikan tietolähteeksi. Hakemuksessa on ilmoitettava myös keksijän nimi. Jos patenttia hakee muu kuin keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön.

Keksinnön selitys, tiivistelmä ja patenttivaatimukset on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ne voidaan laatia myös useammalla kuin yhdellä näistä kielistä. Jos patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu vain toisella kansalliskielellä, patenttiviranomaisen on huolehdittava patenttivaatimusten ja tiivistelmän kääntämisestä toiselle näistä kielistä ennen kuin hakemus tulee julkiseksi. Hakijan on suoritettava vahvistettu käännösmaksu.

Jos patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu vain englannin kielellä, hakijan tulee toimittaa patenttivaatimusten ja tiivistelmän käännös suomeksi tai ruotsiksi ennen kuin hakemus tulee julkiseksi. Patenttiviranomaisen on tällöin tarvittaessa huolehdittava niiden kääntämisestä toiselle näistä kielistä.

Hakijan on suoritettava vahvistettu hakemusmaksu. Hakemuksesta on myös suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta ennen hakemuksen lopullista ratkaisemista alkaneelta maksuvuodelta. Maksuvuosi lasketaan ensimmäisen kerran siitä päivästä, jolloin hakemus on tehty tai katsottava tehdyksi, ja tämän jälkeen vastaavasta kalenteripäivästä.
Hakijalle voidaan tarvittaessa antaa kehotus korjata puutteet patenttiviranomaisen antamassa määräajassa. Jos hakija ei ole korjannut puutteita määräajassa tai hakijaa ei ole voitu tavoittaa kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumispäivästä, ei hakemusta katsota tehdyksi.
Hakemuksen tekijän tulee huomioida, että patenttia koskevat asiakirjat ovat julkisia patentin myöntämispäivästä lukien.

Patenttiviranomaisen patenttihakemusta koskevaan lopulliseen päätökseen hakija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Patenttiviranomaisen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (575/1992) säädetään.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

Tekijänoikeutta koskevat taloudelliset oikeudet

Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. Tämä hieman vanhahtava määritelmä on käytännössä hyvin kattava. Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa.

Taloudelliset oikeudet tarkoittavat sitä, että tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin laajan yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun:

  • se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;
  • se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;
  • sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka
  • sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä.

Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

Mitä toiminimi tarkoittaa?

Toiminimilain mukaan toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan.
Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä (aputoiminimi). Elinkeinonharjoittaja voi toiminnassaan käyttää toiminimen ohella myös muuta tunnusta (toissijainen tunnus).

Mitä toiminimilaissa on säädetty toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä. Osaa toiminimeä koskevista säännöksistä sovelletaan myös toissijaiseen tunnukseen. Lisäksi mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa säädetään toiminimeä koskevista riita- ja hakemusasioista, koskee soveltuvin osin myös aputoiminimeä ja toissijaista tunnusta.
Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi. Toissijaiseen tunnukseen voidaan kuitenkin saada yksinoikeus vain vakiinnuttamalla.

Toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin, jos se täyttää toiminimilain vaatimukset ja lisäksi selvästi erottuu rekisterissä ennestään olevista toiminimistä. Rekisteriviranomainen voi elinkeinonharjoittajan hakemuksesta tarvittaessa ennen toiminimen rekisteröimistä antaa ennakkotiedon siitä, onko toiminimi sellainen, että se voidaan hakemuksessa esitetyillä edellytyksillä merkitä rekisteriin.
Toiminimi katsotaan vakiintuneeksi, jos se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu.

Toiminimen tulee aina yksilöidä haltijansa yritys. Toiminimen yksilöivyyttä arvosteltaessa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin ilmeneviin asianhaaroihin. Toiminimeä, joka ilmaisee vain toiminnan laadun taikka tarjottavan tavaran tai palvelun yleisen nimityksen tahi yksistään sisältää yleisesti käytetyn paikannimen tai muun sellaisen nimen, voidaan pitää yksilöivänä ainoastaan, milloin se on vakiintunut. Yksilöivyyttä lisääväksi tekijäksi ei ole katsottava sellaista toiminimen osaa, joka ilmaisee ainoastaan yritysmuodon.
Toiminimi ei saa koskaan olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen eikä omiaan johtamaan yleisöä harhaan.

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734