Kansallinen patenttihakemus

Patenttilain mukaan patenttihakemus tehdään kirjallisesti patenttiviranomaiselle. Patenttiviranomainen pitää päiväkirjaa saapuneista patenttihakemuksista. Patenttiviranomaisella tarkoitetaan Suomen patenttiviranomaista, eli Patentti- ja rekisterihallitusta.

Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata, eli ns. patenttivaatimus. Se, että keksintö tarkoittaa kemiallista yhdistettä, ei edellytä tietyn käytön ilmoittamista patenttivaatimuksessa. Selityksen tulee joka tapauksessa olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Hakemuksessa tulee lisäksi olla selityksen ja patenttivaatimusten tiivistelmä, joka on tarkoitettu tekniikan tietolähteeksi. Hakemuksessa on ilmoitettava myös keksijän nimi. Jos patenttia hakee muu kuin keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön.

Keksinnön selitys, tiivistelmä ja patenttivaatimukset on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ne voidaan laatia myös useammalla kuin yhdellä näistä kielistä. Jos patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu vain toisella kansalliskielellä, patenttiviranomaisen on huolehdittava patenttivaatimusten ja tiivistelmän kääntämisestä toiselle näistä kielistä ennen kuin hakemus tulee julkiseksi. Hakijan on suoritettava vahvistettu käännösmaksu.

Jos patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu vain englannin kielellä, hakijan tulee toimittaa patenttivaatimusten ja tiivistelmän käännös suomeksi tai ruotsiksi ennen kuin hakemus tulee julkiseksi. Patenttiviranomaisen on tällöin tarvittaessa huolehdittava niiden kääntämisestä toiselle näistä kielistä.

Hakijan on suoritettava vahvistettu hakemusmaksu. Hakemuksesta on myös suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta ennen hakemuksen lopullista ratkaisemista alkaneelta maksuvuodelta. Maksuvuosi lasketaan ensimmäisen kerran siitä päivästä, jolloin hakemus on tehty tai katsottava tehdyksi, ja tämän jälkeen vastaavasta kalenteripäivästä.
Hakijalle voidaan tarvittaessa antaa kehotus korjata puutteet patenttiviranomaisen antamassa määräajassa. Jos hakija ei ole korjannut puutteita määräajassa tai hakijaa ei ole voitu tavoittaa kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumispäivästä, ei hakemusta katsota tehdyksi.
Hakemuksen tekijän tulee huomioida, että patenttia koskevat asiakirjat ovat julkisia patentin myöntämispäivästä lukien.

Patenttiviranomaisen patenttihakemusta koskevaan lopulliseen päätökseen hakija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Patenttiviranomaisen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (575/1992) säädetään.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

Mitkä ovat rakennusluvan edellytykset?

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä arvioidaan eri tavoin asemakaava-alueella ja sen ulkopuolella.

 

Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:

  • rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
  • rakentaminen täyttää lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
  • rakennus soveltuu paikalle;
  • rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
  • vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
  • rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Arvioitava sellaisen rakennusluvan myöntämistä, joka koskee maankäyttö- rakennuslain mukaista korjaus- tai muutostyötä, on noudatettava mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään.

 

Jos rakennuslupahakemuksen mukainen rakentaminen edellyttää rakennuksen purkamista, luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään purkamisluvan edellytyksistä.

 

Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella taas on, että:

  • rakennuspaikka täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset;
  • rakentaminen täyttää lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
  • rakentaminen täyttää edellä esitetyt asemakaava-aluetta vastaavat vaatimukset;
  • teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia; sekä
  • maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tuure Kolehmainen

Kysyttävää? Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaamme;

tuure.kolehmainen@winlaw.fi

+358 (0)400 232 734

Mikä on rakennuslupa ja miten sitä haetaan?

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuslupaa haetaan kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupahakemukseen on aina liitettävä:

  • selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa;

 

  • rakennussuunnitelmaan sisältyvät pääpiirustukset, jotka rakennussuunnittelija varmentaa nimikirjoituksellaan.

 

Rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään edellisten lisäksi myös:

  1. ote alueen peruskartasta tai asemakaava-alueelle rakennettaessa ote asemakaavasta sekä kiinteistörekisterin ote ja tarvittaessa tonttikartta, jos ne eivät jo ole rakennusvalvontaviranomaisen käytettävissä
  2. selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä;
  3. energiaselvitys;
  4. selvitys rakennuspaikan terveellisyydestä ja korkeussuhteista;
  5. pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta; sekä
  6. muu rakennuslupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys.

 

Rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tuure Kolehmainen

Kysyttävää? Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaamme;

tuure.kolehmainen@winlaw.fi

+358 (0)400 232 734

Ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus

Ympäristönsuojelulain mukaan lupahakemus on toimitettava toimivaltaiselle lupaviranomaiselle kirjallisesti. Viranomaisen pyynnöstä on lisäksi toimitettava lisäkappaleita hakemusasiakirjoista, jos se on tarpeen asian kuuluttamisen tai lausuntojen pyytämisen vuoksi. Jollei viranomainen ole muuta hyväksynyt, on hakemus valtion ympäristölupaviranomaiselle toimitettava sähköisesti.

 

Hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. Jos hakemus koskee ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (252/2017) tarkoitettua toimintaa, hakemukseen on liitettävä mainitun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä ennen päätöksentekoa. Hakemukseen on lisäksi tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:ssä tarkoitettu arviointi.

 

On syytä huomioida, että jo hakemuksen laatijalla on oltava riittävä asiantuntemus. Hakemuksesta on käytävä tarvittaessa ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat.

 

Jos hakemus on puutteellinen tai asian ratkaiseminen edellyttää erityistä selvitystä, hakijalle on varattava tilaisuus täydentää hakemusta viranomaisen asettamassa määräajassa. Hakemus, jota ei ole täydennetty määräajassa, voidaan jättää tutkimatta.

 

Tarkempia säännöksiä hakemuksen sisällöstä ja sen sähköisestä tekemisestä sekä hakemukseen liitettävistä lupaharkinnan kannalta tarpeellisista selvityksistä on annettu valtioneuvoston asetuksella (713/2014).

 

Artikkelin kirjoitti lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tuure Kolehmainen

Kysyttävää? Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaamme;

tuure.kolehmainen@winlaw.fi

+358 (0)400 232 734