Blog

SVOP rahaston palautusten verokohtelusta

Vuonna 2006 tapahtuneen osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä lisättiin lakiin myös säännökset sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP). Osakeyhtiölain mukaan yhtiön pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottua pääomaa on esimerkiksi osakeyhtiön osakepääoma. SVOP-rahasto taasen kuuluu yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiöllä voi tämän lisäksi olla muita, esimerkiksi yhtiökokouksen päätöksellä perustettuja rahastoja.

SVOP-rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen.

Verotuksellisesti asiaa pyrittiin selkeyttämään vuoden 2014 alussa voimaan tulleilla lakimuutoksilla, jolloin verolainsäädäntöä täydennettiin SVOP-rahastoa koskevilta osiltaan. Tätä ennen verolainsäädännössä ei ollut säännöksiä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvan rahaston varojenjaon käsittelyssä verotuksessa, vaan verotus perustui verohallinnon ohjeistukseen ja käytänteisiin.

Varojen jakaminen SVOP-rahastosta verotetaan nykyisin pääsäännön mukaan osinkona.

Pääsäännöstä poiketen varojenjako SVOP-rahastosta voidaan kuitenkin pitää veronalaisena luovutuksena, jos laissa tarkemmin säädetyt edellytykset täyttyvät. Tuloverolain 45 § a §:n ja elinkeinoverolain  6 c §:n 1 momentin mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään poikkeuksellisesti veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos 1) pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta ja 2) verovelvollinen esittää tässä pykälässä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen.

Varojenjakaminen SVOP-rahastosta on pääsäännöstä poikkeavilta osiltaan vielä osin tulkinnanvarainen ja muotoutuu oikeuskäytännön lisääntyessä. Tulkinnallista varmuutta voidaan hakea Verohallinnon ennakkoratkaisulla.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60520/vapaan-oman-p%C3%A4%C3%A4oman-rahaston-varojenjako-verotuksessa/

 

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Patentin laajuus ja voimassaoloaika

Patenttilain mukaan patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan apuna käyttää ns. selitystä.
Myönnetty patentti voidaan pitää voimassa, kunnes 20 vuotta on kulunut patenttihakemuksen tekemispäivästä.

Patentista on suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta maksuvuodelta, joka alkaa patentin myöntämisen jälkeen. Jos patentti on myönnetty ennen kuin patenttihakemuksesta maksettavat vuosimaksut ovat alkaneet erääntyä, patentinhaltijan on kuitenkin patentin vuosimaksun erääntyessä ensimmäisen kerran maksettavaksi suoritettava vuosimaksut myös niiltä maksuvuosilta, jotka ovat alkaneet ennen patentin myöntämistä.

Jos patentinhaltija on antanut toiselle oikeuden ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä ns. käyttöluvalla, tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, mikäli siitä on sovittu.

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

Kansallinen patenttihakemus

Patenttilain mukaan patenttihakemus tehdään kirjallisesti patenttiviranomaiselle. Patenttiviranomainen pitää päiväkirjaa saapuneista patenttihakemuksista. Patenttiviranomaisella tarkoitetaan Suomen patenttiviranomaista, eli Patentti- ja rekisterihallitusta.

Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata, eli ns. patenttivaatimus. Se, että keksintö tarkoittaa kemiallista yhdistettä, ei edellytä tietyn käytön ilmoittamista patenttivaatimuksessa. Selityksen tulee joka tapauksessa olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Hakemuksessa tulee lisäksi olla selityksen ja patenttivaatimusten tiivistelmä, joka on tarkoitettu tekniikan tietolähteeksi. Hakemuksessa on ilmoitettava myös keksijän nimi. Jos patenttia hakee muu kuin keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön.

Keksinnön selitys, tiivistelmä ja patenttivaatimukset on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ne voidaan laatia myös useammalla kuin yhdellä näistä kielistä. Jos patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu vain toisella kansalliskielellä, patenttiviranomaisen on huolehdittava patenttivaatimusten ja tiivistelmän kääntämisestä toiselle näistä kielistä ennen kuin hakemus tulee julkiseksi. Hakijan on suoritettava vahvistettu käännösmaksu.

Jos patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu vain englannin kielellä, hakijan tulee toimittaa patenttivaatimusten ja tiivistelmän käännös suomeksi tai ruotsiksi ennen kuin hakemus tulee julkiseksi. Patenttiviranomaisen on tällöin tarvittaessa huolehdittava niiden kääntämisestä toiselle näistä kielistä.

Hakijan on suoritettava vahvistettu hakemusmaksu. Hakemuksesta on myös suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta ennen hakemuksen lopullista ratkaisemista alkaneelta maksuvuodelta. Maksuvuosi lasketaan ensimmäisen kerran siitä päivästä, jolloin hakemus on tehty tai katsottava tehdyksi, ja tämän jälkeen vastaavasta kalenteripäivästä.
Hakijalle voidaan tarvittaessa antaa kehotus korjata puutteet patenttiviranomaisen antamassa määräajassa. Jos hakija ei ole korjannut puutteita määräajassa tai hakijaa ei ole voitu tavoittaa kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumispäivästä, ei hakemusta katsota tehdyksi.
Hakemuksen tekijän tulee huomioida, että patenttia koskevat asiakirjat ovat julkisia patentin myöntämispäivästä lukien.

Patenttiviranomaisen patenttihakemusta koskevaan lopulliseen päätökseen hakija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Patenttiviranomaisen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (575/1992) säädetään.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

REKRYTOIMME: Legal trainee – WinLaw Academy Candidate

Haemme  oikeustieteiden ylioppilaita legal traineen tehtäviin ja osallistumaan Winlaw Academy -ohjelmaan.

Pääset mukaan kokeneeseen tiimiin avustamaan liike- ja yritysjuridiikkaa koskevissa toimeksiannossa. Tehtävät liittyvät esimerkiksi sopimuksiin, yritysjärjestelyihin, hankinta-asioihin, IPR-oikeuksiin, konkursseihin tai riidanratkaisuun. Asianajotoimistomme palvelujen perusta on hyvän hallintomallin ja ennakoivan riskienhallinnan edistäminen. Olemme edelläkävijä myös digitaalisten palveluiden ja palvelumallin kehittämisessä Winstone Service palvelutuotteillamme.

Winlaw Academy on trainee-ohjelmamme, jossa tarjoamme mahdollisuuden kasvaa, kehittyä ja profiloitua liikejuridiikan moniosaajaksi sekä Winstone-palvelumallin asiantuntijaksi. Valmennusohjelma kattaa moniammatillisen työelämäosaamisen, liikejuridiikan substanssialueet, asiakas- ja liiketoimintalähtöisen palveluajattelun ja modernin asiantuntijatiimin toiminnan. Ohjelmamme ottaa yksilöllisesti huomioon traineen henkilökohtaiset tarpeet ja tavoitteet.

Toivomme hakijoilta aktiivisuutta, vastuullisuutta, oikeusnotaarin tutkintoa sekä kokemusta oikeudenkäynneistä ja työskentelystä lakiasioiden parissa. Annamme arvoa myös muulle työkokemukselle ja koulutukselle. Kiinnostuneisuus yrityskehittämiseen, asiakaspalveluun ja digitaalisiin ratkaisuihin on edellytys traineena toimimiselle.

Toiminnassasi yhdistyy itsenäinen työskentely ja tiimissä toimiminen. Työssä tarvitset rohkeutta, määrätietoisuutta ja vastuullisuutta. Olet valmis laajentamaan osaamistasi ja oppimaan yhä lisää. Tarvitset työssä hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, toimit suomen-  ja englanninkielellä.

Tarjoamme sinulle energisen ja innostavan työyhteisön mielenkiintoisten ja kehittävien työtehtävien parissa toimistollamme Jyväskylässä. Saat mahdollisuuden kehittää asiakkaidemme toimintaa, meitä ja itseäsi. Valmistut myös yksilöllisesti Winlaw Academy ohjelmastamme. Ensimmäinen trainee-ohjelma alkaa tammikuussa 2019.

Lähetä hakemuksesi, ansioluettelosi, opintosuoritusotteesi ja palkkatoivomuksesi sähköpostitse osoitteeseen toimisto@winlaw.fi viimeistään 17.12.2018. Lisätietoja tehtävästä antavat tarvittaessa:

Lakimies Tuure Kolehmainen p. 0400 232 734
Viestintävastaava Ria Turunen p. 0400 168 179

Yhtiöjärjestyksen suostumuslausekkeesta

Suomen osakeyhtiölain lähtökohtana on osakkeiden vapaa luovutettavuus ja hankinta.  Tästä voidaan kuitenkin poiketa yhtiöjärjestykseen otettavilla määräyksillä, joita ovat lunastus- ja suostumuslauseke. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus.
Tässäkin tilanteessa osake voidaan luovuttaa vapaasti, mutta uusi osakkeenomistaja tarvitsee yhtiön suostumuksen saavuttaakseen täydet osakeoikeudet. Luovutuksen jälkeen ja ennen suostumuksen saamista uusi osakkeenomistaja on ns. välitilassa, jonka aikana luovutuksensaajaa ei merkitä osakkeenomistajaksi- tai osakasluetteloon. Ilman suostumusta osakkeenomistajalla ei ole muita osakeoikeuksia kuin oikeus suoritukseen yhtiön varoja jaettaessa sekä etuoikeus osakeannissa Osakkeenomistaja ei voi näin ollen esimerkiksi osallistua päätöksentekoon yhtiökokouksessa.

Suostumuslauseke voidaan muotoilla varsin vapaasti. Se voi esimerkiksi koskea vain tiettyjä saantotapoja. Jos yhtiöllä on osakekirjat, on niihin otettava maininta yhtiöjärjestyksessä olevasta suostumuslausekkeesta.

Suostumusta haetaan yhtiön hallitukselta, jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Jos suostumusta koskevasta ratkaisusta ei ole kirjallisesti ilmoitettu hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta yhtiölle tai yhtiöjärjestyksessä määrätyssä lyhyemmässä ajassa, suostumus katsotaan annetuksi. Suostumuksen antamatta jättäminen ei tee saannosta pätemätöntä. Jos suostumus evätään, voi uusi osakkeenomistaja luovuttaa osakkeet edelleen. Vaihtoehtona on myös jäädä osakkeenomistajaksi ja käyttää yllä mainittuja rajoitettua osakesoikeuksia.

Suostumuslauseke on varsin harvinainen, mutta se on harkinnan arvoinen erityisesti pienissä osakeyhtiöissä, joissa halutaan rajoittaa omistuksen siirtymistä ja epätoivottujen henkilöiden pääsyä yhtiöön.  Lisäksi on hyvä laatia osakassasopimus, joka täydentää yhtiöjärjestykseen otettavia määräyksiä.

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Tekijänoikeuden voimassaoloaika

Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän tai, jos kysymys on tekijänoikeuslain mukaisesta yhteisteoksesta, viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Elokuvateoksen tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan, vuoropuhelun kirjoittajan tai nimenomaisesti kyseistä elokuvateosta varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.

Sanoitetun sävellysteoksen, jota varten sekä sanoitus että sävellys on erityisesti luotu, tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut viimeiseksi kuolleen sanoittajan tai säveltäjän kuolinvuodesta, riippumatta siitä, ovatko nämä henkilöt nimetty sanoitetun sävellysteoksen tekijöiksi.

Teoksen, joka on julkistettu tekijän nimeä taikka yleisesti tunnettua salanimeä tai nimimerkkiä ilmoittamatta, tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin. Jos teos julkaistaan osina, lasketaan tekijänoikeuden voimassaoloaika erikseen kullekin osalle. Asiaa tulee arvioida tarkemmin, jos tekijän henkilöllisyys poikkeuksellisesti selviää myöhemmin.

Julkistamattoman teoksen, jonka tekijää ei tunneta, tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos luotiin.

Se, joka ensimmäisen kerran julkaisee tai julkistaa aikaisemmin julkaisemattoman tai julkistamattoman teoksen, joka on ollut Suomen lain mukaan suojattu ja jonka suoja on lakannut, saa teokseen tekijänoikeuslain mukaisen oikeuden. Oikeus on voimassa, kunnes 25 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkaistiin tai julkistettiin.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

Tekijänoikeutta koskevat taloudelliset oikeudet

Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. Tämä hieman vanhahtava määritelmä on käytännössä hyvin kattava. Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa.

Taloudelliset oikeudet tarkoittavat sitä, että tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin laajan yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun:

  • se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;
  • se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;
  • sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka
  • sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä.

Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

Mitä toiminimi tarkoittaa?

Toiminimilain mukaan toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan.
Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä (aputoiminimi). Elinkeinonharjoittaja voi toiminnassaan käyttää toiminimen ohella myös muuta tunnusta (toissijainen tunnus).

Mitä toiminimilaissa on säädetty toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä. Osaa toiminimeä koskevista säännöksistä sovelletaan myös toissijaiseen tunnukseen. Lisäksi mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa säädetään toiminimeä koskevista riita- ja hakemusasioista, koskee soveltuvin osin myös aputoiminimeä ja toissijaista tunnusta.
Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi. Toissijaiseen tunnukseen voidaan kuitenkin saada yksinoikeus vain vakiinnuttamalla.

Toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin, jos se täyttää toiminimilain vaatimukset ja lisäksi selvästi erottuu rekisterissä ennestään olevista toiminimistä. Rekisteriviranomainen voi elinkeinonharjoittajan hakemuksesta tarvittaessa ennen toiminimen rekisteröimistä antaa ennakkotiedon siitä, onko toiminimi sellainen, että se voidaan hakemuksessa esitetyillä edellytyksillä merkitä rekisteriin.
Toiminimi katsotaan vakiintuneeksi, jos se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu.

Toiminimen tulee aina yksilöidä haltijansa yritys. Toiminimen yksilöivyyttä arvosteltaessa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin ilmeneviin asianhaaroihin. Toiminimeä, joka ilmaisee vain toiminnan laadun taikka tarjottavan tavaran tai palvelun yleisen nimityksen tahi yksistään sisältää yleisesti käytetyn paikannimen tai muun sellaisen nimen, voidaan pitää yksilöivänä ainoastaan, milloin se on vakiintunut. Yksilöivyyttä lisääväksi tekijäksi ei ole katsottava sellaista toiminimen osaa, joka ilmaisee ainoastaan yritysmuodon.
Toiminimi ei saa koskaan olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen eikä omiaan johtamaan yleisöä harhaan.

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

Yksityisliikkeen veroneutraali muutos osakeyhtiöksi

Toiminimi on kevein ja yksinkertaisin tapa aloittaa yritystoiminta ja sopii hyvin usein toiminnan ollessa pienimuotoista. Liiketoiminnan ja riskien kasvaessa tulee kuitenkin ajankohtaiseksi miettiä myös muita yritystoiminnan harjoittamismuotoja. Tarve voi nousta esimerkiksi siitä, että yritystoiminta kasvaa tai suunnitelmissa on yrityksen omistuspohjan laajentaminen. Tällöin on hyvä harkita yksityisliikkeen, eli yleiskielessä toiminimen, muuttamista osakeyhtiöksi.

Siirryttäessä jatkamaan toimintaa osakeyhtiömuotoisena tulee samalla muutoksia myös verotukseen. Lähtökohtana on kuitenkin se, että lainsäädännössä määriteltyjen edellytysten täyttyessä voidaan yksityisliikkeen muutos osakeyhtiöksi toteuttaa ilman välittömiä veroseuraamuksia, eikä muutokseen tällöin kohdistu elinkeinotuloverolain säännökset yksityiskäyttöönotosta (EVL 51 b §) tai yhtiön purkamisesta (EVL 51 d §).

Muutosta koskeva verotuksellinen säännöspohja on tuloverolain 24 §:ssä.  Lainkohdan mukaan yhtymän ei katsota verotuksessa purkautuvan eikä liikkeen, ammatin taikka maa- tai metsätalouden harjoittajan lopettavan toimintaansa siltä osin kuin toimintamuodon muutoksessa aikaisemmin harjoitettuun toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyvät samoista arvoista seuraavissa tapauksissa:

  1. liikkeen- tai ammatinharjoittajan taikka maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan avoimen yhtiön, johon hän tulee yhtiömieheksi tai kommandiittiyhtiön, johon hän tulee vastuunalaiseksi yhtiömieheksi tai osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee;

Seuraavassa on kuvattu niitä pääasiallisia vaatimuksia, jotka on täytettävä veroneutraalin muutoksen toteuttamiseksi.

Jatkuvuuden vaatimus

Jotta välittömiltä tuloveroseuraamuksilta voidaan välttyä, on yksityisliikkeen varojen ja velkojen siirryttävä samoista arvoista toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle. Jatkuvuuden vaatimusta on noudatettava sekä verotuksessa, että kirjanpidossa.

Identtisyyden vaatimus

Jatkuvuuden vaatimuksen lisäksi edellytetään, että yrityksen identiteetti säilyy toimintamuodon muutoksen yhteydessä.  Identiteetin säilymistä arvioidaan  seuraavien kriteereiden kautta, joiden kaikkien on täytyttävä:

  • yritystoiminnan jatkaminen samanlaisena. Näin ollen siirtyvän toiminnan laajuus ja muoto eivät saa merkittävällä tavalla muuttua toimintamuodon muutoksen yhteydessä.
  • yritystoimintaan liittyvän omaisuuden ja velkojien siirtyminen pääpiirteissään perustettavalla osakeyhtiölle.  Olennaisia osia toimintaan liittyvästä omaisuudesta ei voi näin ollen jättää siirtämättä. Velkoja voidaan jättää siirtämättä esimerkiksi silloin, kun velkoja ei suostu muutoksessa yhteydessä tapahtuvaan velallisen vaihdokseen.
  • omistussuhteet säilyvät ennallaan. Identtisyyden vaatimus edellyttää myös sitä, ettei yrityksen omistuspiirissä saa muutoksen yhteydessä tapahtua merkittäviä muutoksia. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että yksityisliikkeen omistaja merkitsee yksin kaikki perustettavan yhtiön osakkeet.

Toimintamuodon muutoksen yhteydessä on lisäksi huomioitava mm. verovuoden katkeamiseen  siirtyvän yritystoiminnan verotukseen,  varausten käsittelyyn ja  tappioiden siirtymiseen liittyviä kysymyksiä.

Siihen, milloin siirtyminen harjoittamaan toimintaa osakeyhtiömuotoisena on verotuksellisesti kannattavaa edellyttää usein tapauskohtaista harkintaa ja laskelmia, eikä asiaan näin ollen voida antaa  yleisluonteista vastausta.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48395/toimintamuodon_muutos_osakeyhtioks2/

 

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Liikehuoneiston vuokralaisen konkurssi vuokranantajan näkökulmasta

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa on erikseen säädetty tilanteesta, jossa liikehuoneistossa vuokralla ollut taho asetetaan konkurssiin.
Jos vuokralaisen omaisuus on luovutettu konkurssiin eikä konkurssipesä ole vuokranantajan asettamassa vähintään yhden kuukauden määräajassa ilmoittanut ottavansa vastatakseen vuokrasopimuksesta konkurssin alkamisen jälkeen aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä, on vuokranantajalla oikeus purkaa vuokrasopimus.

Vuokralaisen omaisuuden luovuttaminen konkurssiin ei estä vuokrasopimuksen irtisanomista tai purkamista liikehuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa säädetyin perustein. Poikkeuksellisesti vuokranantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta konkurssin alkamisen jälkeen purkaa sopimusta sen johdosta, että vuokraa on maksamatta konkurssin alkamista edeltäneeltä ajalta.
Jos konkurssipesä käyttää vuokrasuhteen kohteena olevaa liikehuoneistoa, on se tämän ajan vastuussa vuokrasopimuksesta aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä, vaikka se ei olisi ottanutkaan vastatakseen niiden täyttämisestä.

Vuokranantajalla on myös oikeus saada korvaus hänelle aiheutuneesta vahingosta silloin, kun vuokrasopimus purkautuu vuokralaisen konkurssin vuoksi ja vuokralaisen omaisuus on luovutettu konkurssiin eikä konkurssipesä ole vuokranantajan asettamassa vähintään yhden kuukauden määräajassa ilmoittanut ottavansa vastatakseen vuokrasopimuksesta konkurssin alkamisen jälkeen aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734