Jakautuminen osana sukupolvenvaihdosta

Elinkeinoelämän keskusliiton 06/2018 julkaiseman tutkimuksen ”Omistajanvaihdosten tilannekuva työnantajayrityksissä” mukaan viidennes työnantajayrityksistä on omistajanvaihdoksen edessä. EK:n mukaan tämä tarkoittaa noin 16 000 yritystä ja 80 000 työpaikkaa.

Viime vuosina yhä useampi yrittäjä onkin herännyt siihen, että olisi tarpeen löytää omalle  vuosikymmenien kuluessa rakennetulle yritystoiminnalleen motivoinut ja sitoutunut jatkaja. Samalla on ehkä yllätytty siitä, että jatkajan löytäminen onkin osoittautunut yllättävän vaikeaksi.  Sukulaislapsilla ei ole halua tahi osaamista, eivätkä ulkopuolisetkaan toimijat ole osoittanut kiinnostustaan tarjolla olevaa yritystoimintaa kohtaan.   Tällöin on mietittävä, miten yhtiöstä saataisiin rakennettua ulkopuolisten kiinnostuksen herättävä ja myyntikuntoinen toimiva kokonaisuus.

Yksi tärkeimmistä asioista on yhtiön hinnoittelun taso, joka on usein omistajan mielessä merkittävästi ostajien käsitystä suurempi. Yhtiöön on myös vuosikymmenien aikana saattanut ”kertyä” paljon ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta, joka nostaa kauppahinnan tasoa. Yksi harkinnanvarainen keino selkeyttää yhtiön rakennetta ja keventää tasetta on Osakeyhtiölaissa säädetty jakautuminen. Jakautuminen on käyttökelpoinen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa.

Juridisesti jakautumisella tarkoitetaan prosessia, jossa jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kokonaan tai osittain yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle ja jakautuvan yhtiön omistajat saavat jakautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita, rahaa, omaisuutta tai muita sitoumuksia. Jakautumisen vastaanottava yhtiö voi olla uusi tai jakautumisen yhteydessä perustettava yhtiö. Osakeyhtiölain mukaan jakautuminen voi tapahtua siten, että:

1) jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu (kokonaisjakautuminen); taikka

2) osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle (osittaisjakautuminen).

Jakautumisella toimivaan yhtiöön tarkoitetaan jakautumista, jossa vastaanottava yhtiö on perustettu ennen jakautumisen täytäntöönpanoa, ja jakautumisella perustettavaan yhtiöön jakautumista, jossa vastaanottava yhtiö perustetaan jakautumisen yhteydessä. Jakautuminen voi tapahtua samalla sekä toimivaan että perustettavaan yhtiöön.

Jakautuminen tarjoaa laajat mahdollisuudet yritysrakenteen muokkaamiseen ja liiketoimintojen siirtämiseen eri yhtiöihin. Jakautumisella mahdollistaa esimerkiksi liiketoiminnan ja kiinteistöomaisuuden eriyttämisen toisistaan eri yhtiöihin.  Usein pelkkä liiketoiminta on helpompi myydä erikseen. Lisäksi kiinteistöomistuksen eriyttäminen mahdollistaa sen, että saadaan vuokratuloja liiketoiminnan myynnin jälkeen.  Samalla se keventää yhtiön tasetta ja vaikuttaa näin myös osakkeen hinnanmääritykseen.

Jakautuminen voi olla myös verotuksellisesti tehokas tapa yritysrakenteen muokkaamiseen.  Oikein toteutettaessa se on veroneutraali. Osakeyhtiön jakaminen ei ole tuloverolaissa tarkoitettu luovutus eikä se näin ollen katkaise osakkeiden omistusaikaa.

Avustamme mielemme jakautumisen suunnittelussa ja arvioimme olisiko se sopiva myös sinun yrityksellesi.

https://ek.fi/wp-content/uploads/Omistajanvaihdosten-tilannekuva-tyonantajayrityksissa.pdf

 

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Kiinteistökaupan purku ja varainsiirtoveron palautus

Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kiinteistöjen luovutuksissa maksetaan 4 % suuruinen arvonlisävero, joka lasketaan kauppahinnan tai muun vastikkeen arvosta. Vero on suoritettava ennen lainhuudon hakemista.

Välillä tulee kuitenkin eteen tilanteita, että kiinteistöstä paljastuu niin merkittäviä virheitä, että kiinteistönkauppa joko puretaan tuomioistuimen päätöksellä tai osapuolet  sopivat vapaaehtoisesti kaupan purkautumisesta.

Tällöin on mahdollista hakea varainsiirtoveronlain 40.2 §:n mukaista veron palauttamista.  Jos kauppa on purettu tuomioistuimen päätöksellä, palautetaan varainsiirtovero lähes poikkeuksetta. Jos taustalla on taas osapuolten välinen sopimus, on Verohallinnolla palautushakemuksen käsittelyn yhteydessä suurempaa harkintavaltaa.

Lähtökohtana on se, etteivät osapuolet voi sopia veroseuraamuksista ja verotuksellisesti kauppa ja kaupan purku ovat kaksi erillistä luovutusta.  Osapuolten sopiessa purusta,  Verohallinto arvioi sitä, olisiko tälle ollut edellytyksiä oikeuskäsittelyssä. Purkuhakemuksen yhteydessä tulee näin ollen esittää riittävää näyttöä siitä, että purkuehdot olisivat täyttyneet myös oikeuskäsittelyssä.  Hyvä asiakirja on esimerkiksi asiantuntijan lausunto virheen laajuudesta ja korjauskustannuksista. Kaupan purkuasiakirjaa laadittaessa on tarkoin selvitettävä perusteet kaupan purulle.

Jos kyseeseen tulee kaupan purun sijaan hinnanalennus, ei tällöin ole perustetta varainsiirtoveron palautukseen. Tämä siksi, että hinnanalennusta voidaan pitää vahingonkorvausperusteisena korvauksena.

Toimistomme avustaa niin purkusopimuksen laatimisessa kuin muissakin kiinteistöriitoihin liittyvissä asioissa.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48214/varainsiirtoverotuksen-yhten%C3%A4ist%C3%A4misohje/

 

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Mitä tarkoittaa asunto-osakeyhtiön lunastuslauseke?

Uusi asunto kiikarissa?  Saitko käteesi isännöitsijäntodistuksen, jossa mainitaan yhtiöjärjestyksessä olevasta  lunastuslausekkeesta? Ennen kaupantekoa on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä tämä maininta todella tarkoittaa.

Kuten muissakin yhtiöissä, niin myös asunto-osakeyhtiössä lähtökohtana on se, että osakkeet ovat vapaasti luovutettavissa kenelle tahansa.   Poikkeuksena tästä periaatteesta asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen on kuitenkin voitu ottaa määräys siitä, että osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa osake, kun omistusoikeus osakkeeseen siirtyy toiselle muulta omistajalta kuin yhtiöltä. Lunastuslauseke tarjoaa näin ollen yhtiön muille osakkaille, eli käytännössä usein naapureille,  mahdollisuuden lunastaa myydyt osakkeet. Lunastushinta on osakkeen käypä hinta, joka vastikkeellisessa saannossa on sovittu hinta, jos muuta selvitystä ei ole.

Lunastusoikeuden laajuutta on kuitenkin pyritty kaventamaan siten, että osa osakkeiden siirroista on rajattu lunastuslausekkeen soveltamisalueen ulkopuolelle.  Lunastusoikeutta ei normaalisti ole, jos saanto tapahtuu esimerkiksi testamentin perusteella.

Lunastusoikeus aktivoituu käytettäväksi siinä vaiheessa, kun osakkeiden omistusoikeuden siirto yhtiön ulkopuoliselle henkilölle on tapahtunut. Lunastusmenettely on myös määräaikojen osalta tarkoin säännelty. Lain mukaan:

  • hallituksen on ilmoitettava osakkeen siirtymisestä sille, jolla on oikeus lunastaa osake, kirjallisesti kahden viikon kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle
  • lunastusvaatimus on esitettävä yhtiölle tai yhtiön käyttäessä lunastusoikeuttaan osakkeen saajalle kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle;
  • lunastushinta on suoritettava kahden viikon kuluessa lunastusvaatimuksen esittämistä koskevan määräajan päättymisestä tai, jos lunastushintaa ei ole kiinteästi määrätty, lunastushinnan vahvistamisesta.

Mainitusta määräajoista voidaan poiketa yhtiöjärjestyksessä vain lyhentämällä niitä. Muilta osin asunto-osakeyhtiön lunastuslauseke saattaa kuitenkin paljolti poiketa ohessa esitetyistä lainsäädännön olettamasäännöksistä.

Lunastuslauseke on nykyään suhteellisen harvinainen, eikä toivottua asuntoa ole sen johdosta muutoinkaan syytä hylätä. Lauseke antaa luonnollisesti vain oikeuden, muttei velvollisuutta lunastaa osakkeet.  Tärkeää on kuitenkin havainnoida, että ennen kuin on käynyt selville, käytetäänkö lunastusoikeutta, ei sillä, jolle osake on siirtynyt, ole yhtiössä muuta osakkeeseen perustuvaa oikeutta kuin oikeus hallita huoneistoa sekä oikeus yhtiön varojen jaossa ja etuoikeus osakeannissa. Näin on järkevää odottaa lunastusajan kulumista ennen huoneiston muutos- ja remonttitöihin ryhtymistä. Esimerkiksi tapauksessa KKO:2008:64  asunto-osakkeiden ostajien oli korvattava osakkeiden lunastajalle huoneiston arvonalennus, joka oli aiheutunut heidän lunastusaikana aloittamistaan kunnostustöistä.

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Osakeyhtiön henkilöomistajan verotus yhtiön purkautuessa

Yritystoiminnan lopettamiseen voi olla useita erilaisia syitä, eikä aina kyse siitä, että liiketoiminnalliset tavoitteet  eivät olisi toteutuneet.

Juridisesti osakeyhtiö voidaan lopettaa ja purkaa selvitystilamenettelyn tai konkurssiin hakeutumisen kautta.  Selvitystilan tarkoituksena on realisoida yhtiön omaisuus ja selvittää yhtiön velat. Tämän jälkeen yhtiön osakkaalle maksetaan ns. jako-osuus.  Jos taas yhtiön velat ovat varoja suuremmat, on yhtiön purkutapana tällöin konkurssi. Yhtiö voi purkautua myös jakautumisen tai sulautumisen kautta.

Kun yhtiö purkautuu selvitystilan tai konkurssin kautta, on verotuksellisesti kyseessä vaihtoon verrattavissa oleva luovutus, jossa omistetut osakkeet vaihdetaan yhtiöltä saatavaan jako-osaan.  Osakkeenomistajalle voi tämän vaihdon johdosta syntyä purkuvoittoa tai tappiota. Osakkeenomistajan ollessa yksityishenkilö tapahtuu yleisten luovutusvoiton verotusta koskevien periaatteiden mukaisesti.

Luovutettavien osakkeiden käyvästä arvosta vähennetään joko todellinen hankintameno tai ns. hankintameno-olettama.   Hankintameno-olettama on joko 20 % tai 40 % hankintamenosta määräytyen osakkeiden omistusajan perusteella. Jäljellä jäävä osuus on veronalaista pääomatuloa.

Jos saatava jako-osuus on osakkeiden hankintamenoa pienempi, syntyy osakkaalle luovutustappiota. Tuloverolain mukaisesti omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy.

Purkautumista suunniteltaessa on järkevää kääntyä tilintarkastajan ja lakimiehen puoleen. Näin voidaan löytää järkevin toimintamalli ja jo ennalta arvioida tulevat veroseuraamukset.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48928/luovutusvoiton_maaran_laskemine/

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60312/osakeyhti%C3%B6n-purkautuminen-verotuksessa/

 

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Selvittämätön omaisuuden lisäys voi johtaa merkittäviin veroseuraamuksiin

Joskus veroviranomainen voi havainnoida verovelvollisen omaisuusasemassa merkittäviä positiivisia muutoksia, vaikka verovelvollisen käytettävissä olevat tulot eivät ole samana ajanjaksona muuttuneet.  Tällainen omaisuudenlisäys saatetaan tulkita verotusmenettelylain tarkoittamaksi selvittämättömäksi omaisuuden lisäykseksi. Verotusmenettelylain 30 §:n mukaisesti, jos:

”Jos verovelvollisen omaisuusaseman havaitaan siitä tehtyjen laskelmien mukaan verovuoden aikana muodostuneen hänelle edullisemmaksi kuin hänen tulojensa ja menojensa väliseen suhteeseen nähden, ottaen huomioon menoina myös hänen elinolosuhteittensa mukaiset arvioidut yksityismenonsa, olisi ollut mahdollista eikä verovelvollinen esitä luotettavaa selvitystä siitä, että sen mukaisen omaisuuden lisäyksen on katsottava muodostuneen aikaisemmin verotetusta tai verovapaasta tulosta taikka tulosta, jota ei enää voida oikaista verovelvollisen vahingoksi, pidetään tätä lisäystä, jollei verotusta oikaista verovelvollisen vahingoksi, hänen verovuodelta verotettavana tulonaan.”

Kyseessä on tilanne, jossa verovelvollisen kokonaisvarallisuus on lisääntynyt. Usein verovelvollinen on myös hankkinut omaisuutta, jonka rahoitusta hän ei pysty selvittämään.   Verovelvolliselta on kuultava tapauksissa,  joissa harkitaan VML 30 §:n soveltamista. Veroviranomaisen on myös pystyttävä luotettavasti näyttämään, että omaisuus on todella lisääntynyt selvittämättömällä tavalla.  Jos omaisuuden lisäys pystytään näyttämään, on verovelvollisen tämän jälkeen pystyttävä luotettavasti osoittamaan, mistä hänen saamansa varallisuudenlisäys on peräisin.

Selvittämättömästä omaisuuden lisäyksestä määrätään pääsääntöisesti veronkorotus ja selvittämätön omaisuudenlisäys verotetaan verovelvollisen ansiotulona.   Säännöksen soveltaminen on nykyään harvinaista.

 

Lähde: VEROTUSTIEDOT —  Kristiina Äimä Alma Talent Oy

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

SVOP rahaston palautusten verokohtelusta

Vuonna 2006 tapahtuneen osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä lisättiin lakiin myös säännökset sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP). Osakeyhtiölain mukaan yhtiön pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottua pääomaa on esimerkiksi osakeyhtiön osakepääoma. SVOP-rahasto taasen kuuluu yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiöllä voi tämän lisäksi olla muita, esimerkiksi yhtiökokouksen päätöksellä perustettuja rahastoja.

SVOP-rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen.

Verotuksellisesti asiaa pyrittiin selkeyttämään vuoden 2014 alussa voimaan tulleilla lakimuutoksilla, jolloin verolainsäädäntöä täydennettiin SVOP-rahastoa koskevilta osiltaan. Tätä ennen verolainsäädännössä ei ollut säännöksiä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvan rahaston varojenjaon käsittelyssä verotuksessa, vaan verotus perustui verohallinnon ohjeistukseen ja käytänteisiin.

Varojen jakaminen SVOP-rahastosta verotetaan nykyisin pääsäännön mukaan osinkona.

Pääsäännöstä poiketen varojenjako SVOP-rahastosta voidaan kuitenkin pitää veronalaisena luovutuksena, jos laissa tarkemmin säädetyt edellytykset täyttyvät. Tuloverolain 45 § a §:n ja elinkeinoverolain  6 c §:n 1 momentin mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään poikkeuksellisesti veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos 1) pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta ja 2) verovelvollinen esittää tässä pykälässä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen.

Varojenjakaminen SVOP-rahastosta on pääsäännöstä poikkeavilta osiltaan vielä osin tulkinnanvarainen ja muotoutuu oikeuskäytännön lisääntyessä. Tulkinnallista varmuutta voidaan hakea Verohallinnon ennakkoratkaisulla.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60520/vapaan-oman-p%C3%A4%C3%A4oman-rahaston-varojenjako-verotuksessa/

 

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Patentin laajuus ja voimassaoloaika

Patenttilain mukaan patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan apuna käyttää ns. selitystä.
Myönnetty patentti voidaan pitää voimassa, kunnes 20 vuotta on kulunut patenttihakemuksen tekemispäivästä.

Patentista on suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta maksuvuodelta, joka alkaa patentin myöntämisen jälkeen. Jos patentti on myönnetty ennen kuin patenttihakemuksesta maksettavat vuosimaksut ovat alkaneet erääntyä, patentinhaltijan on kuitenkin patentin vuosimaksun erääntyessä ensimmäisen kerran maksettavaksi suoritettava vuosimaksut myös niiltä maksuvuosilta, jotka ovat alkaneet ennen patentin myöntämistä.

Jos patentinhaltija on antanut toiselle oikeuden ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä ns. käyttöluvalla, tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, mikäli siitä on sovittu.

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Kansallinen patenttihakemus

Patenttilain mukaan patenttihakemus tehdään kirjallisesti patenttiviranomaiselle. Patenttiviranomainen pitää päiväkirjaa saapuneista patenttihakemuksista. Patenttiviranomaisella tarkoitetaan Suomen patenttiviranomaista, eli Patentti- ja rekisterihallitusta.

Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata, eli ns. patenttivaatimus. Se, että keksintö tarkoittaa kemiallista yhdistettä, ei edellytä tietyn käytön ilmoittamista patenttivaatimuksessa. Selityksen tulee joka tapauksessa olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Hakemuksessa tulee lisäksi olla selityksen ja patenttivaatimusten tiivistelmä, joka on tarkoitettu tekniikan tietolähteeksi. Hakemuksessa on ilmoitettava myös keksijän nimi. Jos patenttia hakee muu kuin keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön.

Keksinnön selitys, tiivistelmä ja patenttivaatimukset on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ne voidaan laatia myös useammalla kuin yhdellä näistä kielistä. Jos patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu vain toisella kansalliskielellä, patenttiviranomaisen on huolehdittava patenttivaatimusten ja tiivistelmän kääntämisestä toiselle näistä kielistä ennen kuin hakemus tulee julkiseksi. Hakijan on suoritettava vahvistettu käännösmaksu.

Jos patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu vain englannin kielellä, hakijan tulee toimittaa patenttivaatimusten ja tiivistelmän käännös suomeksi tai ruotsiksi ennen kuin hakemus tulee julkiseksi. Patenttiviranomaisen on tällöin tarvittaessa huolehdittava niiden kääntämisestä toiselle näistä kielistä.

Hakijan on suoritettava vahvistettu hakemusmaksu. Hakemuksesta on myös suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta ennen hakemuksen lopullista ratkaisemista alkaneelta maksuvuodelta. Maksuvuosi lasketaan ensimmäisen kerran siitä päivästä, jolloin hakemus on tehty tai katsottava tehdyksi, ja tämän jälkeen vastaavasta kalenteripäivästä.
Hakijalle voidaan tarvittaessa antaa kehotus korjata puutteet patenttiviranomaisen antamassa määräajassa. Jos hakija ei ole korjannut puutteita määräajassa tai hakijaa ei ole voitu tavoittaa kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumispäivästä, ei hakemusta katsota tehdyksi.
Hakemuksen tekijän tulee huomioida, että patenttia koskevat asiakirjat ovat julkisia patentin myöntämispäivästä lukien.

Patenttiviranomaisen patenttihakemusta koskevaan lopulliseen päätökseen hakija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Patenttiviranomaisen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (575/1992) säädetään.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

REKRYTOIMME: Legal trainee – WinLaw Academy Candidate

Haemme  oikeustieteiden ylioppilaita legal traineen tehtäviin ja osallistumaan Winlaw Academy -ohjelmaan.

Pääset mukaan kokeneeseen tiimiin avustamaan liike- ja yritysjuridiikkaa koskevissa toimeksiannossa. Tehtävät liittyvät esimerkiksi sopimuksiin, yritysjärjestelyihin, hankinta-asioihin, IPR-oikeuksiin, konkursseihin tai riidanratkaisuun. Asianajotoimistomme palvelujen perusta on hyvän hallintomallin ja ennakoivan riskienhallinnan edistäminen. Olemme edelläkävijä myös digitaalisten palveluiden ja palvelumallin kehittämisessä Winstone Service palvelutuotteillamme.

Winlaw Academy on trainee-ohjelmamme, jossa tarjoamme mahdollisuuden kasvaa, kehittyä ja profiloitua liikejuridiikan moniosaajaksi sekä Winstone-palvelumallin asiantuntijaksi. Valmennusohjelma kattaa moniammatillisen työelämäosaamisen, liikejuridiikan substanssialueet, asiakas- ja liiketoimintalähtöisen palveluajattelun ja modernin asiantuntijatiimin toiminnan. Ohjelmamme ottaa yksilöllisesti huomioon traineen henkilökohtaiset tarpeet ja tavoitteet.

Toivomme hakijoilta aktiivisuutta, vastuullisuutta, oikeusnotaarin tutkintoa sekä kokemusta oikeudenkäynneistä ja työskentelystä lakiasioiden parissa. Annamme arvoa myös muulle työkokemukselle ja koulutukselle. Kiinnostuneisuus yrityskehittämiseen, asiakaspalveluun ja digitaalisiin ratkaisuihin on edellytys traineena toimimiselle.

Toiminnassasi yhdistyy itsenäinen työskentely ja tiimissä toimiminen. Työssä tarvitset rohkeutta, määrätietoisuutta ja vastuullisuutta. Olet valmis laajentamaan osaamistasi ja oppimaan yhä lisää. Tarvitset työssä hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, toimit suomen-  ja englanninkielellä.

Tarjoamme sinulle energisen ja innostavan työyhteisön mielenkiintoisten ja kehittävien työtehtävien parissa toimistollamme Jyväskylässä. Saat mahdollisuuden kehittää asiakkaidemme toimintaa, meitä ja itseäsi. Valmistut myös yksilöllisesti Winlaw Academy ohjelmastamme. Ensimmäinen trainee-ohjelma alkaa tammikuussa 2019.

Lähetä hakemuksesi, ansioluettelosi, opintosuoritusotteesi ja palkkatoivomuksesi sähköpostitse osoitteeseen toimisto@winlaw.fi viimeistään 17.12.2018. Lisätietoja tehtävästä antavat tarvittaessa:

Lakimies Tuure Kolehmainen
Viestintävastaava Ria Turunen p. 0400 168 179

Yhtiöjärjestyksen suostumuslausekkeesta

Suomen osakeyhtiölain lähtökohtana on osakkeiden vapaa luovutettavuus ja hankinta.  Tästä voidaan kuitenkin poiketa yhtiöjärjestykseen otettavilla määräyksillä, joita ovat lunastus- ja suostumuslauseke. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus.
Tässäkin tilanteessa osake voidaan luovuttaa vapaasti, mutta uusi osakkeenomistaja tarvitsee yhtiön suostumuksen saavuttaakseen täydet osakeoikeudet. Luovutuksen jälkeen ja ennen suostumuksen saamista uusi osakkeenomistaja on ns. välitilassa, jonka aikana luovutuksensaajaa ei merkitä osakkeenomistajaksi- tai osakasluetteloon. Ilman suostumusta osakkeenomistajalla ei ole muita osakeoikeuksia kuin oikeus suoritukseen yhtiön varoja jaettaessa sekä etuoikeus osakeannissa Osakkeenomistaja ei voi näin ollen esimerkiksi osallistua päätöksentekoon yhtiökokouksessa.

Suostumuslauseke voidaan muotoilla varsin vapaasti. Se voi esimerkiksi koskea vain tiettyjä saantotapoja. Jos yhtiöllä on osakekirjat, on niihin otettava maininta yhtiöjärjestyksessä olevasta suostumuslausekkeesta.

Suostumusta haetaan yhtiön hallitukselta, jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Jos suostumusta koskevasta ratkaisusta ei ole kirjallisesti ilmoitettu hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta yhtiölle tai yhtiöjärjestyksessä määrätyssä lyhyemmässä ajassa, suostumus katsotaan annetuksi. Suostumuksen antamatta jättäminen ei tee saannosta pätemätöntä. Jos suostumus evätään, voi uusi osakkeenomistaja luovuttaa osakkeet edelleen. Vaihtoehtona on myös jäädä osakkeenomistajaksi ja käyttää yllä mainittuja rajoitettua osakesoikeuksia.

Suostumuslauseke on varsin harvinainen, mutta se on harkinnan arvoinen erityisesti pienissä osakeyhtiöissä, joissa halutaan rajoittaa omistuksen siirtymistä ja epätoivottujen henkilöiden pääsyä yhtiöön.  Lisäksi on hyvä laatia osakassasopimus, joka täydentää yhtiöjärjestykseen otettavia määräyksiä.

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753