Tekijänoikeutta koskevat taloudelliset oikeudet

Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. Tämä hieman vanhahtava määritelmä on käytännössä hyvin kattava. Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa.

Taloudelliset oikeudet tarkoittavat sitä, että tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin laajan yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun:

  • se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;
  • se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;
  • sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka
  • sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä.

Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

Mitä toiminimi tarkoittaa?

Toiminimilain mukaan toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan.
Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä (aputoiminimi). Elinkeinonharjoittaja voi toiminnassaan käyttää toiminimen ohella myös muuta tunnusta (toissijainen tunnus).

Mitä toiminimilaissa on säädetty toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä. Osaa toiminimeä koskevista säännöksistä sovelletaan myös toissijaiseen tunnukseen. Lisäksi mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa säädetään toiminimeä koskevista riita- ja hakemusasioista, koskee soveltuvin osin myös aputoiminimeä ja toissijaista tunnusta.
Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi. Toissijaiseen tunnukseen voidaan kuitenkin saada yksinoikeus vain vakiinnuttamalla.

Toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin, jos se täyttää toiminimilain vaatimukset ja lisäksi selvästi erottuu rekisterissä ennestään olevista toiminimistä. Rekisteriviranomainen voi elinkeinonharjoittajan hakemuksesta tarvittaessa ennen toiminimen rekisteröimistä antaa ennakkotiedon siitä, onko toiminimi sellainen, että se voidaan hakemuksessa esitetyillä edellytyksillä merkitä rekisteriin.
Toiminimi katsotaan vakiintuneeksi, jos se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu.

Toiminimen tulee aina yksilöidä haltijansa yritys. Toiminimen yksilöivyyttä arvosteltaessa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin ilmeneviin asianhaaroihin. Toiminimeä, joka ilmaisee vain toiminnan laadun taikka tarjottavan tavaran tai palvelun yleisen nimityksen tahi yksistään sisältää yleisesti käytetyn paikannimen tai muun sellaisen nimen, voidaan pitää yksilöivänä ainoastaan, milloin se on vakiintunut. Yksilöivyyttä lisääväksi tekijäksi ei ole katsottava sellaista toiminimen osaa, joka ilmaisee ainoastaan yritysmuodon.
Toiminimi ei saa koskaan olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen eikä omiaan johtamaan yleisöä harhaan.

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

Yksityisliikkeen veroneutraali muutos osakeyhtiöksi

Toiminimi on kevein ja yksinkertaisin tapa aloittaa yritystoiminta ja sopii hyvin usein toiminnan ollessa pienimuotoista. Liiketoiminnan ja riskien kasvaessa tulee kuitenkin ajankohtaiseksi miettiä myös muita yritystoiminnan harjoittamismuotoja. Tarve voi nousta esimerkiksi siitä, että yritystoiminta kasvaa tai suunnitelmissa on yrityksen omistuspohjan laajentaminen. Tällöin on hyvä harkita yksityisliikkeen, eli yleiskielessä toiminimen, muuttamista osakeyhtiöksi.

Siirryttäessä jatkamaan toimintaa osakeyhtiömuotoisena tulee samalla muutoksia myös verotukseen. Lähtökohtana on kuitenkin se, että lainsäädännössä määriteltyjen edellytysten täyttyessä voidaan yksityisliikkeen muutos osakeyhtiöksi toteuttaa ilman välittömiä veroseuraamuksia, eikä muutokseen tällöin kohdistu elinkeinotuloverolain säännökset yksityiskäyttöönotosta (EVL 51 b §) tai yhtiön purkamisesta (EVL 51 d §).

Muutosta koskeva verotuksellinen säännöspohja on tuloverolain 24 §:ssä.  Lainkohdan mukaan yhtymän ei katsota verotuksessa purkautuvan eikä liikkeen, ammatin taikka maa- tai metsätalouden harjoittajan lopettavan toimintaansa siltä osin kuin toimintamuodon muutoksessa aikaisemmin harjoitettuun toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyvät samoista arvoista seuraavissa tapauksissa:

  1. liikkeen- tai ammatinharjoittajan taikka maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan avoimen yhtiön, johon hän tulee yhtiömieheksi tai kommandiittiyhtiön, johon hän tulee vastuunalaiseksi yhtiömieheksi tai osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee;

Seuraavassa on kuvattu niitä pääasiallisia vaatimuksia, jotka on täytettävä veroneutraalin muutoksen toteuttamiseksi.

Jatkuvuuden vaatimus

Jotta välittömiltä tuloveroseuraamuksilta voidaan välttyä, on yksityisliikkeen varojen ja velkojen siirryttävä samoista arvoista toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle. Jatkuvuuden vaatimusta on noudatettava sekä verotuksessa, että kirjanpidossa.

Identtisyyden vaatimus

Jatkuvuuden vaatimuksen lisäksi edellytetään, että yrityksen identiteetti säilyy toimintamuodon muutoksen yhteydessä.  Identiteetin säilymistä arvioidaan  seuraavien kriteereiden kautta, joiden kaikkien on täytyttävä:

  • yritystoiminnan jatkaminen samanlaisena. Näin ollen siirtyvän toiminnan laajuus ja muoto eivät saa merkittävällä tavalla muuttua toimintamuodon muutoksen yhteydessä.
  • yritystoimintaan liittyvän omaisuuden ja velkojien siirtyminen pääpiirteissään perustettavalla osakeyhtiölle.  Olennaisia osia toimintaan liittyvästä omaisuudesta ei voi näin ollen jättää siirtämättä. Velkoja voidaan jättää siirtämättä esimerkiksi silloin, kun velkoja ei suostu muutoksessa yhteydessä tapahtuvaan velallisen vaihdokseen.
  • omistussuhteet säilyvät ennallaan. Identtisyyden vaatimus edellyttää myös sitä, ettei yrityksen omistuspiirissä saa muutoksen yhteydessä tapahtua merkittäviä muutoksia. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että yksityisliikkeen omistaja merkitsee yksin kaikki perustettavan yhtiön osakkeet.

Toimintamuodon muutoksen yhteydessä on lisäksi huomioitava mm. verovuoden katkeamiseen  siirtyvän yritystoiminnan verotukseen,  varausten käsittelyyn ja  tappioiden siirtymiseen liittyviä kysymyksiä.

Siihen, milloin siirtyminen harjoittamaan toimintaa osakeyhtiömuotoisena on verotuksellisesti kannattavaa edellyttää usein tapauskohtaista harkintaa ja laskelmia, eikä asiaan näin ollen voida antaa  yleisluonteista vastausta.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48395/toimintamuodon_muutos_osakeyhtioks2/

 

Kirjoittaja Petri Anttila on WinLaw:n asianajaja, joka on aikaisemmin työskennellyt useiden vuosien ajan liikejuridiikan parissa, muun muassa asianajotoiminnassa, verohallinnossa ja Patentti- ja rekisterihallituksessa. Anttilan erikoistumisalueita ovat yhtiöoikeus ja veroasiat. 

Jäikö kysyttävää?

Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaan;

petri.anttila@winlaw.fi

+358 (0)400 169 753

Liikehuoneiston vuokralaisen konkurssi vuokranantajan näkökulmasta

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa on erikseen säädetty tilanteesta, jossa liikehuoneistossa vuokralla ollut taho asetetaan konkurssiin.
Jos vuokralaisen omaisuus on luovutettu konkurssiin eikä konkurssipesä ole vuokranantajan asettamassa vähintään yhden kuukauden määräajassa ilmoittanut ottavansa vastatakseen vuokrasopimuksesta konkurssin alkamisen jälkeen aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä, on vuokranantajalla oikeus purkaa vuokrasopimus.

Vuokralaisen omaisuuden luovuttaminen konkurssiin ei estä vuokrasopimuksen irtisanomista tai purkamista liikehuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa säädetyin perustein. Poikkeuksellisesti vuokranantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta konkurssin alkamisen jälkeen purkaa sopimusta sen johdosta, että vuokraa on maksamatta konkurssin alkamista edeltäneeltä ajalta.
Jos konkurssipesä käyttää vuokrasuhteen kohteena olevaa liikehuoneistoa, on se tämän ajan vastuussa vuokrasopimuksesta aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä, vaikka se ei olisi ottanutkaan vastatakseen niiden täyttämisestä.

Vuokranantajalla on myös oikeus saada korvaus hänelle aiheutuneesta vahingosta silloin, kun vuokrasopimus purkautuu vuokralaisen konkurssin vuoksi ja vuokralaisen omaisuus on luovutettu konkurssiin eikä konkurssipesä ole vuokranantajan asettamassa vähintään yhden kuukauden määräajassa ilmoittanut ottavansa vastatakseen vuokrasopimuksesta konkurssin alkamisen jälkeen aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi
+358 400 232 734

WINSTONE Launch

Asianajotoimistomme vietti elo-syyskuun vaihteessa 1-vuotis juhlia sekä asiantuntijoidemme kehittämän Winstone – Cornerstone for your business safety palvelutuotteen lanseerausjuhlaa! Ohessa upea videokooste tilaisuudesta. Tiimimme kiittää kaikkia osallistuneita!

Video: Akseli Kärkkäinen Videography
Tunnelmaa tahditti: Duo Kauppila & Leppänen

 

 

Toimistomme uutisia voit seurata monissa kanavissa, muistathan seurata myös WINSTONE uutisia!

WinLaw Facebook

WinLaw LinkedIn

WINSTONE Instagram

WINSTONE Facebook

WINSTONE LinkedIn

-Team WinLaw

Liikehuoneiston vuokrasopimuksen irtisanominen

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy pääsääntöisesti irtisanomiseen. Kun toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus irtisanotaan, se päättyy yleensä irtisanomisajan kuluttua, jolleivat osapuolet toisin sovi.

Vuokrasopimuksen irtisanomisaika lasketaan pääsääntöisesti sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu, jolleivat osapuolet toisin sovi.

Jollei irtisanomisajasta ole toisin sovittu, irtisanomisaika on kolme kuukautta vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen ja yksi kuukausi vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen.

Vuokranantajan on vuokrasopimuksen irtisanoessaan annettava vuokralaiselle kirjallinen irtisanomisilmoitus, jossa mainitaan vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste. Irtisanomisilmoituksesta käy myös sellainen haaste vuokralaisen häätämisestä, jossa vuokrasuhde vaaditaan päättymään. Tärkeää on huomioida, että peruste on asiallinen ja hyväksyttävä.

 

Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen on vuokranantajalle annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus. Samalla on mainittava irtisanomisen peruste, jos irtisanominen edellyttää erityistä perustetta.

Irtisanominen on toimitettava todistettavasti. Suositeltavaa on käyttää nimenomaisesti irtisanomista koskevaa asiakirjaa, jonka osapuolet todisteellisesti allekirjoittavat.

Jos ei poikkeuksellisesti tiedetä, kuka vuokralainen on, irtisanomisilmoitus voidaan antaa vuokralaiselle tiedoksi julkaisemalla se Virallisessa lehdessä ja lisäksi toimittamalla siitä tiedonanto huoneistoon, jota vuokrasuhde koskee. Ilmoituksen katsotaan tulleen tällöin vuokralaisen tietoon Virallisen lehden ilmestymispäivänä.

Tärkeää on huomioida, että jollei irtisanomista ole suoritettu siten kuin liikehuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa säädetään, on irtisanominen tehoton.

 

Artikkelin kirjoitti Lakimies Tuure Kolehmainen

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

tuure.kolehmainen@winlaw.fi

+358 400 232 734

Koeaika työsopimuksessa

Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen kohdalla työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuslain mukaan pääsääntöisesti sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

Jos työntekijä on koeaikana poikkeuksellisesti ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää kolmeakymmentä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan yritykseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, edellä todetusta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen.

Vastaavasti koeajan enimmäispituudesta on vähennettävä aika, jonka työntekijä on ennen työsuhteeseen palkkaamista tehnyt samoja tai samankaltaisia tehtäviä työnantajalle julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisessa työkokeilussa.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän työsopimuslain mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tuure Kolehmainen

Kysyttävää? Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaamme;

tuure.kolehmainen@winlaw.fi

+358 (0)400 232 734

Mitkä ovat rakennusluvan edellytykset?

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä arvioidaan eri tavoin asemakaava-alueella ja sen ulkopuolella.

 

Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:

  • rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
  • rakentaminen täyttää lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
  • rakennus soveltuu paikalle;
  • rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
  • vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
  • rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Arvioitava sellaisen rakennusluvan myöntämistä, joka koskee maankäyttö- rakennuslain mukaista korjaus- tai muutostyötä, on noudatettava mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään.

 

Jos rakennuslupahakemuksen mukainen rakentaminen edellyttää rakennuksen purkamista, luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään purkamisluvan edellytyksistä.

 

Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella taas on, että:

  • rakennuspaikka täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset;
  • rakentaminen täyttää lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
  • rakentaminen täyttää edellä esitetyt asemakaava-aluetta vastaavat vaatimukset;
  • teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia; sekä
  • maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tuure Kolehmainen

Kysyttävää? Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaamme;

tuure.kolehmainen@winlaw.fi

+358 (0)400 232 734

Teknologia ja tekoäly – miten muuttuvat oikeudelliset palvelut?

Teknologian kehityksen ja tekoälyn myötä lakimieskunta ei pysty enää pysymään staattisena, konservatiivisena ja säilyttävänä instituutiona, vaikka niin haluttaisiinkin. Liiketoimintana oikeudelliset palvelut eivät voi logiikaltaan poiketa tyystin kaikesta muusta liiketoiminnasta tai muista toimialoista.

Tieteellinen tutkimus viittaa siihen, että juristien tulee omaksua aivan uudenlainen, aiemmasta poikkeava poikkitieteellinen asenne lakiin ja sen soveltamiseen liittyen, jotta asiakkaiden oikeudellisille palveluille asettamat tavoitteet saavutetaan.

Kehitys pakottaa asianajajat toimimaan enenevässä määrin innovaattoreina, jotka pystyvät hahmottamaan kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä sekä toimimaan luovalla tavalla yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Alan yritysten ohjelmistokehityksessä tämä merkitsee sitä, että lakimiesten tulee saattaa itsensä yhteen kokeneiden, alan logiikkaa oivaltavien ohjelmistoalan asiantuntijoiden kanssa, jotta tärkein tavoite saavutetaan, eli tavoite palvella asiakkaita kustannustehokkaammin ja edullisemmin, kuitenkin niin, ettei palvelun laatu ja toiminnan kannattavuus kärsi.

“Firms need to focus on the design process when determining what kind of programs to implement. A design process in the legal context includes:

Simply bringing a team of lawyers together with an experienced design professional to consider a specific legal service issue, taking into account all the relevant objectives, resources and constraints . . . to examine the following issue . . . how can we serve our clients at the lower fees they are demanding, while maintaining quality and competitive profitability?”

Alan yritysten sisällä asianajajien tulee rohjeta ylittää oman ammattinsa, osaamisensa ja myös kokemustasonsa rajat palvellakseen parhaiten asiakkaita ja sitouttaakseen sekä koko henkilökunnan että asiakkaat kaikkia osapuolia tyydyttävään yhdessä tekemiseen ja kumppanuuteen:

“Firms should engage with their different practice groups and attorney levels, along with their technical, operational, and administrative staff, in order to understand which tasks could be accomplished through automation. It may very well be the new-millennium lawyers and staff, those digital-technology natives and multi-taskers, who will more quickly identify such tasks and most eagerly adopt time-saving and cost-efficient technologies.”

Virheiden tekemisen pelko on ollut näihin päiviin saakka omiaan ohjaamaan asianajajien toimintaa jopa siinä määrin, että asiakastarpeen täyttäminen on jäänyt joskus puolitiehen. Ei ole varmaan vaikea tunnistaa niitäkin tilanteita, joissa asiakas on saanut tietää kaikista mahdollisista vaaroista ja uhista, mitä liiketoiminnan kannalta välttämättömään järjestelyyn mahdollisesti liittyy. Pyydetyt vastaukset ja suositellut ratkaisuvaihtoehdot ovat voineet sitä vastoin jäädä vähiin. Vastaava virheiden välttämisen pelko ja täydellisyyden tavoittelu voi estää alan uusien ”tuotantovälineiden” kehityksen, vaikka tekninen kehitystyö edellyttää nopeutta, käytännön kokeiluja, virheiden hyväksyntää ja jatkuvaa uudistumista.

“Consider as well how the fundamental points of Google’s fifth rule (“Ship your products often and early, and do not wait for perfection”) and eighth rule (“There should be no stigma attached to failure”) go against the innate psychological nature of most lawyers. As we discussed above, the research shows that most attorneys are perfectionists who fear failure, go to great lengths to avoid failure, find it difficult to recover when they do fail, and punish others for failure.”

Asianajotoimistoissa tavanomaisesti kertyvää, alati lisääntyvää tietomassaa olisi kuitenkin mahdollista hyödyntää juuri tieto-intensiivisessa tekoälyn hyödyntämisessä ja uusissa innovaatioissa, jotka voivat paremmin palvella yrityksiä.

”The high-value and business-critical information that law firms hold may be exactly what innovative firms need to empower AI driven decision-making.”

Vaikka oikeudellisten palveluiden kehittämisessä tekoälyn hyödyntämisen suuntaan on siis omat haasteensa, siinä on suuremmat mahdollisuudet kuin uhat ja haitat. Ennemmin kuin myöhemmin kyse on myös muutoksen välttämättömyydestä, joka horjuttaa toimialaa ja koko totutun oikeudellisen ajattelun perusteita.

”Big Data is a Big Deal” – niin myös oikeudellisten palvelujen osalta.

 

Marja-Liisa Järvinen

Osakas, asianajaja

Asianajotoimisto WinLaw

 

Lähde:

THE YALE JOURNAL OF LAW & TECHNOLOGY:

Lola v. Skadden and the Automation of the Legal Profession

Michael Simon, Alvin F. Lindsay, Loly Sosa & Paige Comparato (Yale University 2018)

Mikä on rakennuslupa ja miten sitä haetaan?

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuslupaa haetaan kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupahakemukseen on aina liitettävä:

  • selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa;

 

  • rakennussuunnitelmaan sisältyvät pääpiirustukset, jotka rakennussuunnittelija varmentaa nimikirjoituksellaan.

 

Rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään edellisten lisäksi myös:

  1. ote alueen peruskartasta tai asemakaava-alueelle rakennettaessa ote asemakaavasta sekä kiinteistörekisterin ote ja tarvittaessa tonttikartta, jos ne eivät jo ole rakennusvalvontaviranomaisen käytettävissä
  2. selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä;
  3. energiaselvitys;
  4. selvitys rakennuspaikan terveellisyydestä ja korkeussuhteista;
  5. pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta; sekä
  6. muu rakennuslupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys.

 

Rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla.

 

Artikkelin kirjoitti lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tuure Kolehmainen

Kysyttävää? Ota tarvittaessa yhteyttä asiantuntijaamme;

tuure.kolehmainen@winlaw.fi

+358 (0)400 232 734